Vammaisten lasten koulutie on Nepalissa vaikea kulkea

Vammaiset ja lapset ovat ympäri maailman haavoittuvammassa asemassa kuin vammattomat ja aikuiset.

”Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat vammaiset lapset.”

YK:n lasten- sekä vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimukset ja ihmisoikeusjulistus edellyttävät, että valtion ja muiden asianosaisten on erityisin toimin varmistettava, että vammaisilla lapsilla on yhtäläiset oikeudet vammattomien kanssa. Koulutusta pidetään yleisesti tehokkaimpana tasa-arvon edistäjänä ja köyhyyden torjujana, ja siksi oikeus koulutukseen taataankin näissä kaikissa.

Koulutuksen esteenä usein tiedon ja varojen puute

Nepalin kaltaisessa kehittyvässä maassa, jossa köyhyys ja eriarvoisuus ovat edelleen laajalle levinneitä ongelmia, vammaisten lasten tilanne on paikoitellen todella vaikea. Teoriassa lainsäädäntö tarjoaa lapsille yhtäläisen oikeuden maksuttomaan peruskoulutukseen.

Näin teoriassa. Todellisuus on kuitenkin varsin toisenlainen.

”Vammaiset lapset jäävät muita useammin koulutuksen ulkopuolelle, koska tukea ei myönnetä, koska koulu ei ole esteetön tai ei ota vastaan vammaisia lapsia – tai koska vanhemmat eivät tiedä lastensa oikeudesta koulutukseen tai halua viedä heitä kouluun.”

kummilapsi Nepal

Nepalissa koulut ovat harvoin esteettömiä

Vammaisille lapsille kohdennettu taloudellinen tuki on kaunis idea, mutta käytännössä tuen hakeminen on monimutkainen byrokraattinen prosessi, josta monet perheet eivät yksinkertaisesti ole tietoisia tai josta he eivät pitkien välimatkojen tai kieli- tai lukutaidon puutteiden vuoksi selviä. Eikä muodollinen päätös tuestakaan vielä takaa mitään; kansalaisjärjestöt raportoivat jatkuvasti tilanteista, joissa nepalilaislapsilta on evätty koulupaikka vammaisuuden perusteella. Joissakin tapauksissa koulupaikka on kyllä löytynyt, mutta lapsi ei ole käytännössä voinut osallistua opetukseen, sillä YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksien edellyttämiä järjestelyitä (esteetön koulukyyti, tulkkipalvelut jne.) ei ole tehty.

Vammaisuuteen liittyy häpeää

Joissakin tapauksissa koulupaikkaa ei edes haeta, koska perhe ei halua lähettää lasta kouluun. Moniuskontoiseen ja -kulttuuriseen Nepaliin mahtuu erilaisia uskomuksia vammaisuuden syistä, ja valitettavasti jotkut niistä johtavat siihen, että vammainen lapsi piilotetaan ja eristetään ulkomaailmalta; hän kun on perheelle paitsi taloudellinen taakka, myös häpeä.

Joskus eristämisen syynä voi olla myös tietämättömyys tai köyhyys. Perhe saattaa esimerkiksi kuvitella, ettei puhumattomalla tai liikkumattomalla lapsella ole sosiaalisia tarpeita. Tai sitten köyhyys pakottaa vanhemmat työskentelemään ympäri vuorokauden, eikä vammaisen lapsen tarpeille yksinkertaisesti ole tilaa.

kummilapsi Nepal

Interpedian yhteistyökumppani Patan CBR tarjoaa vammaisille lapsille muun muassa fysioterapiaa

Työtä on paljon, mutta myös toivoa on

Olen ollut Nepalissa vasta muutaman viikon, mutta tiedän jo, etteivät nämä tarinat vammaisten lasten oloista ole pelkkiä tarinoita.

”Näiden ohelle mahtuu kuitenkin onneksi myös ihania kertomuksia, onnistumisia ja kohtaloita, jotka antavat toivoa paremmasta huomisesta.”

Vaikka tekemistä on paljon, kokemukset ovat osoittaneet, että Patan CBR:n kaltaisten järjestöjen työllä on tilaus ja merkitys. Vaikka fyysisesti saavutettavan infrastruktuurin rakentaminen on hidasta ja kallista ja tarkoituksenmukaisten kuntoutuspalveluiden tarjoaminen vaatisi kokonaisvaltaista terveyspalveluiden uudelleenjärjestämistä, asenteiden muuttaminen ja tiedon lisääminen ovat asioita, joihin voimme kaikki vaikuttaa.

 

Anna Kylmänen
Kirjoittaja työskentelee kolmen kuukauden ajan Nepalissa vapaaehtoisena Interpedian kumppanijärjestö Patan CBR:n luona.

 

Lue lisää Interpedian kehitysyhteistyöstä Nepalissa

Tule kuukausilahjoittajaksi tai kummiksi

Lue lisää Interpedian vapaaehtoispaikoista Nepalissa


Vierailija

Vierailijoiden blogeissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Interpedian virallista kantaa.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *