Adoptioneuvonta

Adoptioprosessin ensimmäinen askel on adoptioneuvonta. Adoptioneuvonnan antaa oman hyvinvointialueen sosiaalityöntekijät tai Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimiston sosiaalityöntekijät. Neuvonta on hakijoille maksutonta.

Adoptioneuvonnan aloittamiseksi hakijat ottavat yhteyttä oman hyvinvointialueensa sosiaalitoimeen. Siellä selviää, kuka neuvonnan alueella antaa. Adoptioneuvonnan kesto vaihtelee, keskimäärin siihen menee noin vuosi. Neuvonnan aikana sosiaalityöntekijä tapaa adoptionhakijat useaan otteeseen, myös hakijoiden kotona.

Adoptioneuvonnassa autetaan hakijoita arvioimaan valmiuksiaan adoptiovanhemmiksi ja valmistautumaan adoptiovanhemmuuteen. Neuvonnan aikana sosiaalityöntekijä sekä valmentaa hakijoita adoptiovanhemmuuteen että myös arvioi adoptionhakijoiden soveltuvuutta adoptiovanhemmiksi monien eri tekijöiden kannalta. Tällaisia ovat esimerkiksi ikä, perhetilanne, terveydentila, taloudellinen tilanne, kasvatuskyvyt ja motiivit adoptioon. Lisäksi keskustellaan hakijoiden perhehistoriasta kiintymys- ja kasvatuskokemuksineen.

Kotiselvitys

Neuvonnan päätteeksi valmistuu kirjallinen selvitys adoptioneuvonnan antamisesta eli kotiselvitys. Se on asiakirja, jossa adoptionhakijoiden olosuhteet ja valmiudet selvitetään kattavasti. Kotiselvityksessä adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijä ottaa kantaa adoptionhakijoiden kokonaistilanteeseen ja sen perusteella joko puoltaa tai ei puolla heitä adoptiovanhemmiksi. Kotiselvitykseen kirjataan myös adoptionhakijoiden lapsitoive, mutta ei toivottua kohdemaata.

Adoptionhakijat voivat tutustua kotiselvitykseen ja kommentoida sitä ennen sen jatkokäsittelyä.

Kotiselvitys on yksi adoptioprosessin tärkeimmistä asiakirjoista. Se edustaa adoptionhakijoita sekä Suomen adoptiolupahaussa että kohdemaahan lähetettävässä adoptiohakemuksessa.

Viimeistään adoptioneuvonnan päätyttyä adoptionhakijat voivat rekisteröityä adoptiopalvelunantajan eli Interpedian asiakkaiksi.

Lisätietoja: Opas adoptioneuvonnan antajille