Vanhemmuus on välillä rankkaa työtä, mutta parhaimmillaan jaettua iloa ja ylpeyttä

”Hae ammattiapua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään”, kehottaa nimimerkki Tavisäiti, joka on pohtinut adoptioperheen elämää monelta kantilta sekä omakohtaisesti että lähipiirissään. Hän esittää kiperiä kysymyksiä jokaiselle vanhemmalle mietittäväksi, kysymyksiä, joita hän on itse vuosien varrella käsitellyt.

Monessa adoptioperheessä taistellaan lapsen tuloshokista läpi lapsuuden, yli vaikean kouluajan ja murrosiän kohti aikuisuutta. Hylätyksi jäämisen pelko ja monet muut pelot kalvavat lapsen itsetuntoa. Erilaisuuden tunne on joillakin adoptoiduilla voimakas. Lapsi haluaa usein kuulua joukkoon, sopeutua ja olla kuin kuka tahansa Maija tai Matti.

Jos lapsesi oireilee aggressiivisesti tai muuten normaalista poiketen loukaten muita tai hänellä on vaikeuksia solmia ystävyyssuhteita ja koulu takkuilee, tarvitsee perheesi ammattiapua esimerkiksi perheneuvolasta, sosiaalityöntekijältä tai psykologilta. Vinkkejä löytyy myös MLL:n, Pelastakaa Lapset ry:n www-sivuilta sekä adoptioammattilaisilta. ADHD-liitolta ja koulupsykologilta saatte apua ylivilkkaus- ja keskittymisvaikeuksiin (aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö).

Seitsemän sanaa pohdittavaksi

Lapsen etu – Oletko pohtinut päätöksiä tehdessäsi onko tämä lapsen vai vanhemman etu? Vai kenties koko perheen etu? Tuetko lastasi hänen ystävyyssuhteissaan ja koulunkäynnissään? Vertailetko lastasi muihin lapsiin vai hyväksytkö hänet omana itsenään, juuri sellaisena kuin hän on?

Lapsen oikeus – Oletko pohtinut mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsella on? Entä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia vanhemmilla on? Lapsen oikeudet on kirjattu valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi, jonka lähes kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet.

Läsnäolo – Oletko aidosti läsnä lapsesi arjessa, iloissa ja suruissa? Tiedätkö milloin lapsesi suree, on vihainen, iloinen, pettynyt, tyytyväinen? Tunnetko lapsesi tunnemaailman? Tunnetko oman tunnemaailmasi? Tiedätkö, että tunteiden hallintaa voi harjoittaa?

”Hyvä vanhempi ei oleta, mitä lapsen päässä liikkuu, vaan kysyy.”
– lastenpsykiatri Jari Sinkkonen

Kasvatus – Miksi et huoli tukea ja apua kasvatukseen? Oletko sysäämässä vastuuta lapsen kasvatuksesta koululle tai isovanhemmille? Onko perheessä isällä ja äidillä hyvin erilaiset kasvatuslinjat ja rajat? Kuka tekee päätöksiä kriisitilanteissa? Jos omat keinot ja voimat eivät riitä, miksi et hakisi ammattiapua, esim. psykologilta, perheneuvolasta, adoptioammattilaiselta tai sosiaalityöntekijältä?

Pelko – Pelkäätkö lastasi tai puolisoasi? Pelkäätkö sanoa aidot tunteesi ja mielipiteesi? Pelkäätkö konflikteja ja tilanteen ryöstäytymistä käsistä? Voita pelkosi kohtaamalla ne. Voimakastahtoinen, ylivilkas tai aggressiivinen lapsi hakee turvaa ja rajoja, mutta negatiivisen kautta. Lapsi tarvitsee oikeasti jämäkkää vanhemmuutta, selkeitä sääntöjä, läheisyyttä, läsnäoloa ja hellyyttä.

Syyllisyys – Oletko pohtinut miksi tunnet syyllisyyttä päätöksistä, päättämättömyydestäsi tai avuttomuudestasi? Oletko pohtinut kuka on syyllinen mihinkin asiaan? Unohda syyllisyys ja syyllisten etsiminen, se ei auta sinua ja perhettäsi eteenpäin kriisissä.

Häpeä – Tunteeko lapsesi häpeää vai te vanhemmat? Miten peität häpeän? Valitsetko jonkun roolin? Syyllisyyden tunne kumpuaa siitä, että tekee väärin – häpeä siitä, että kokee olevansa väärä tai riittämätön.

Tällaisia olen itse vuosien varrella pohtinut.

 ”Kaikkea saa tehdä. Kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia täytyy tempoa, kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto elinehto: Värisevää sielua ei saa tallata.”
– Tommy Tabermann

 

Tavisäiti
– joka on hakenut adoptiolapselleen ajoissa ammattiapua ennen uupumista

Etelä Afrikka aita ja kukka (2)


Vierailija

Vierailijoiden blogeissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Interpedian virallista kantaa.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *