Osallistuimme 23.11.2022 Pohjoismaisen adoptioneuvoston (NAC) verkkoseminaariin, jonka teemana oli adoptoitujen lasten kielenkehitys. Webinaarissa puheterapeutti Lena Santamarta-Höglund käsitteli adoptiolasten kielenkehitystä kielen vaihtamisen yhteydessä. Santamarta-Höglundilla on omaa kokemusta kielen vaihtumisesta, sillä hän itse muutti lapsena Uruguaysta Ruotsiin. Hänellä on myös ammatillista ja henkilökohtaista kokemusta adoptoitujen lasten kielenkehityksestä, koska hän on kahden Kolumbiasta adoptoidun tytön äiti. Adoptoitujen lasten kielenkehitys Santamarta-Höglund kertoi, että adoptoidut lapset alkavat nopeasti puhua uutta kieltä. Joissakin tapauksissa lapsi voi sanoa yhden tai kaksi sanaa ensimmäisen päivän tai viikon aikana, jonka hän viettää yhdessä adoptiovanhempiensa kanssa. Adoptiolapset alkavat myös nopeasti puhua uutta kieltä ilman vaikutteita aiemmasta kielestä. Adoptiolapsilla voi kuitenkin olla tiettyjä vaikeuksia kielenkehityksensä aikana. Heillä voi muun muassa olla vaikeuksia ymmärtää puheen merkitystä ja oppia uusia sanoja. Heillä voi myös olla vaikeuksia ymmärtää mittasuhteita, aikaa ja tilaa koskevia käsitteitä. Lisäksi adoptoiduilla voi olla hyvin toimiva arjen kielitaito, mutta heillä voi olla haasteita ”koulukielen” kehittymisessä. Suurin osa adoptoiduista lapsista saavuttaa kuitenkin 2–3 vuoden sisällä saman kielitason kuin samanikäiset lapset, joita ei ole adoptoitu. Huoli kielen kehityksestä Lena Santamarta-Höglund sanoi, että adoptiolapsilla pitäisi olla sujuva kielitaito ilman vaikutteita ensimmäisestä kielestä vuoden sisällä. Jos näin ei ole, se on merkki siitä, että lapsella voi olla ongelmia kielenkehityksessä. Muita merkkejä mahdollisista ongelmista kielenkehityksessä ovat lapsen vaikeudet ääntämisessä, vaikeudet ilmaista haluamaansa tai ymmärtää ohjeita. Kielenkehitykseen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat huono unen laatu, heikentynyt kuulo, keskittymisvaikeudet, heikentynyt syömis- ja nielemistoiminto sekä hengittäminen suun kautta. Jotta vanhempi ymmärtäisi paremmin lapsen kielenkehitystä ja pystyisi sopeutumaan lapsen oppimistasoon, on tärkeää kiinnittää huomiota tähän jo hakumatkan aikana. Ota selvää, onko lapsella kieliongelmia. Huomioi myös, ymmärtääkö lapsi muita lastenkodin lapsia ja ymmärtävätkö muut häntä. Kieli kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa Kieli ei voi kehittyä, jos lapsi ei päivittäin altistu lähiympäristönsä kielelle. Kieli kehittyy, jos vanhempi osoittaa kiinnostusta lasta kohtaan. Mitä vanhempi voi tehdä kehittääkseen lapsen kieltä? Yhdessä leikkiminen, lukeminen ja riimien keksiminen on hyvä tapa kehittää kieltä.Vanhempana voit kiinnittää huomiota lapsen tunteisiin ja sanoittaa niitä.Voit myös kiinnittää huomiota ja sanoittaa uusia asioita lapsen arjessa, mm. jos lapsi näkee perhosen, voit osoittaa perhosta ja sanoa, että se on perhonen.Käytä kuvia, eleitä ja viittomia, jotta lapsi ymmärtää helpommin, mitä sana tarkoittaa.Toista lapsen puhetta.Sovita oppiminen lapsen tasolle! On tärkeää muistaa, että lapsen ensimmäinen kielikään ei kehity, jos lapsi ei altistu sille. Lapsen ensimmäisen kielen ymmärtäminen katoaa usein kuuden kuukauden kuluessa. Tiedosta, että lapselle voi olla haitallista, jos vanhemmat odottavat lapsen puhuvan myös alkuperäistä kieltään, vaikka tämä ei sille altistuisikaan. ” Adopted children are only bilingual a short period of time, unless the original language is spoken in the child’s everyday life”. On ihan ok, että lapsen ensimmäinen kieli katoaa, kun otetaan huomioon, että vanhempien pitäisi mielellään puhua omaa äidinkieltään lapselle. Vanhempien voi kuitenkin olla viisasta tehdä luettelo tärkeistä sanoista lapsen ensimmäisellä kielellä, tällaisia ovat esimerkiksi vesi ja ruoka. Yhteisen ajan alussa vanhempi voi sitten toistaa lapsen sanat tämän ensimmäisellä kielellä ja sen jälkeen sanoa, mitä sanat ovat vanhempien kielellä. Adoptoidun lapsen kielenkehitys