AjankohtaistaLasten tarinat ja kuvat kehitysviestinnässä – eettisten kysymysten muistilista

Lasten tarinat ja kuvat kehitysviestinnässä – eettisten kysymysten muistilista

Lapsia koskevan viestinnän tekijän on oltava hyvin tietoinen eettisistä kysymyksistä. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten kuvien ja tarinoiden käytössä on noudatettava aivan erityistä varovaisuutta.

Eettiseen kehitysviestintään on jo olemassa useita hyviä ohjeistuksia. Kenen äänellä? -hankkeessa olemme koonneet kiteytyksiä näistä teemoista seitsemän kohdan muistilistaksi:

1. Muista arvosi

Lapsen oikeuksien puolesta toimivan järjestön perustana ovat yleensä ajatukset oikeudenmukaisuudesta, kunnioituksesta ja tasa-arvosta. Nämä ajatukset on hyvä palauttaa mieleensä viestinnän ja varainhankinnan kuvien ja tarinoiden valinnassa.

”Kunnioita jokaisen arvokkuutta ja oikeuksia – älä julkaise juttua tai kuvaa, joka saattaa vahingoittaa kohdetta”

2. Lapsen etu ja yksityisyys

Koskevatko samat yksityisyyden suojan periaatteet lapsia Suomessa ja muissa maissa?

Lapsen oikeuksien järjestölle lapsen etu on aina tärkeintä. Kuvia ja tarinoita valitessa on varmistettava, ettei lapselle aiheudu niiden julkaisemisesta vaaraa tai muuta vahinkoa. On ajateltava pitkälle tulevaisuuteen, varsinkin jos julkaisua jaetaan netissä.

Samalla on huolehdittava siitä, että annamme lapselle äänen ja mahdollisuuden tulla kuulluksi. Myös se on lapsen oikeus.

”Lapsen yksityisyyden suoja on suurempi kuin aikuisen”

3. Asetu kohteen asemaan

Voimmeko me hyvinvoivat keskiluokkaiset suomalaiset asettua vieraan maan lapsen asemaan?

Lasten kuvia ja tarinoita käsitellessämme voimme pohtia: haluaisinko jakaa itsestäni tai lapsestani tällaisen kuvan tai tarinan?

”Lapsella on oikeus yksityisyyteen ja omaan tarinaansa”

4. Luvat kuntoon

Haastateltavalle on kerrottava tarkkaan mikä haastattelun tai kuvauksen tarkoitus on ja kysyttävä luvat. Alaikäisen kohdalla lupa on kysyttävä myös huoltajalta. Luvista huolimatta on tilannetta tarkasteltava monelta eri kannalta, sillä aina huoltajat eivät ajattele lapsensa etua.

Vaikka haastateltavalta tai kuvattavalta olisi kysytty lupa etukäteen, on hänellä oltava todellinen mahdollisuus myös kieltäytyä missä vaiheessa tahansa.

”Tarve nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ei saa ohittaa yksittäisen lapsen etua”

5. Tiedosta stereotypiat

Miten voisimme kertoa yhteistyömaidemme todellisuudesta monipuolisesti, kun työskentelemme haavoittuvaisten ihmisryhmien kanssa? Tätä pohdimme usein, sillä emme haluaisi pönkittää mediassa vallitsevaa stereotyyppistä kuvaa yhteistyömaidemme köyhyydestä ja epätasa-arvosta.

Voimme kuitenkin välttää pahimpia stereotypioita valitsemalla kuvia, joissa esitetään tukea saavat ihmiset arvokkaina ja aktiivisina yksilöinä sekä kertomalla osaavista paikallisista, jotka kehittävät omaa maataan.

”Voimme antaa äänen naisille, lapsille, vammaisille ja kastittomille, heille, joilla on vähemmän valtaa.”

Kenen äänellä?

6. Taustoita/tarkista faktat, älä yksinkertaista

Mieti kuvaako julkaisusi todellisuutta vai aiotko käyttää sitä vain oman viestisi läpiviemiseksi.

Kiireisessäkin haastattelutilanteessa on annettava tilaa kokonaiselle tarinalle. Meidän on vältettävä haastateltavan johdattelemista tai omien oletuksien lisäämistä. On muistettava kuunnella, oppia ja kunnioittaa.

”On tärkeää, että lapsi saa oman äänensä kuuluviin”

7. Vaihtoehtoiset esittämistavat

Haavoittuvassa asemassa olevan lapsen yksityisyyttä voi suojella moni tavoin. Voimme valita kuvia, joista häntä ei voi tunnistaa tai jäljittää. Jos on tarvetta erityiseen suojeluun, voimme käyttää näyttelijää tai piirroskuvaa. Lapsi olisi hyvä myös esittää osana yhteisöään eikä yksin.

Tarinoissa on vältettävä uhrikuvastoa ja -sanastoa ja muistettava ihmisen arvokkuus vaikeassakin tilanteessa.

”Muiden sananvapautta voidaan rajoittaa lapsen haavoittuvan aseman vuoksi”

Frame! Voice! Report! -viestintähankkeemme Kenen äänellä? Näkökulmia eettiseen kehitysviestintään on edennyt loppusuoralle. Olemme tutkineet lapsityöläisten puolesta tehtävää työtä Nepalissa ja pohtineet, miten voisimme esittää haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, erityisesti lasten, kuvia ja tarinoita kehitysviestinnässämme eettisellä tavalla.

Lisätietoja Frame, Voice, Report! -hankkeesta Kenen äänellä? Näkökulmia eettiseen kehitysviestintään

Lisää aiheesta:

Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa – Lastensuojelun keskusliitto LSKL
Principles and Guidelines for Ethical Reporting – Children and Young People under 18 years old (UNICEF)
Child Rights and the Media – Putting Children in the Right (International Federation of Journalists)
A Guide to Understanding and Implementing the Code of Conduct on Images and Messages (Dochas)
Vademecum, for responsible international information
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus
Reframing the Message – Changing Narratives (CISU)

Tue Interpedian työtä Nepalissa

Lue lisää: Interpedian kehitysyhteistyö Nepalissa

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.