Adoption historiaa

Kotimaisista kansainvälisiin adoptioihin

Ennen 1970-lukua suurin osa maassamme toteutuneista adoptioista oli suomalaisten lasten adoptioita. Suomalaisia lapsia adoptoitiin myös toisiin Pohjoismaihin. 1970-luvulle tultaessa kotimaisten adoptiolasten määrä alkoi kuitenkin vähentyä yksinhuoltajien aseman kohentumisen ja uuden päivähoitolain sekä aborttilainsäädännön myötä.

1970-luvun alussa Suomessa heräsi kiinnostus kansainvälistä adoptiotoimintaa kohtaan muiden Pohjoismaiden kokemusten ja esimerkin pohjalta. Vuonna 1974 ulkomailta adoptoineet perheet perustivat Nödställda Barn rf:n (joka myöhemmin vaihtoi nimensä Interpediaksi) auttamaan vertaistukiperiaatteella uusia adoptioperheitä. Suomeen tuli 1970-luvulla noin 60 adoptiolasta, joista useimpien synnyinmaa oli Korea, Thaimaa tai Vietnam. 1980- ja 90-lukujen aikana ulkomailta adoptoitujen lasten lukumäärä kasvoi tasaisesti. Tällä hetkellä ulkomailta adoptoidaan palvelunantajien kautta vuosittain noin 150 lasta. Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli noin 4 600 ulkomailta adoptoitua henkilöä, kun esimerkiksi Ruotsissa heitä on yli 50 000.

Adoptiolain vaiheet

Suomessa säädettiin ensimmäinen Laki lapseksiottamisesta vuonna 1925. Lakia uudistettiin vuonna 1980, jolloin siihen lisättiin ohjeistus adoptioneuvonnasta. Adoptiovanhempien hyvä valmistautuminen uuteen elämäntilanteeseen adoptioneuvonnan tukemana nähtiin lapsen edun näkökulmasta entistä tärkeämpänä. Lisäksi vuoden 1980 lainsäädännössä otettiin käyttöön ns. vahvan adoption käsite, jolla tarkoitetaan adoption juridista purkamattomuutta. Kun adoptio vahvistetaan, lapsi saa adoptioperheessä saman aseman kuin perheeseen syntynyt biologinen lapsi.

Lakiin lisättiin vuonna 1985 kansainvälistä adoptiota koskevia pykäliä sekä myös ohjeet adoptiopalvelusta ja adoptioluvasta. Tällöin myös Interpedia sai virallisen adoptiopalvelunantajan luvan.

Adoptiolainsäädännön muutostyö aloitettiin Suomessa jälleen vuonna 2009.  Uusi laki astui voimaan 1.7.2012.

Adoptiojärjestöjen yhteistyö

Vuonna 1995 virallisesti perustetun pohjoismaisen adoptioneuvoston Nordic Adoption Councilin (NAC) juuret juontavat Osloon vuonna 1977, jolloin järjestettiin ensimmäinen muodollisempi pohjoismaisten adoptiojärjestöjen tapaaminen. Siitä lähtien järjestöt ovat järjestäneet yhteisen tapaamisen säännöllisesti eri puolilla Pohjolaa. Virallisesti Nordic Adoption Council perustettiin Kööpenhaminassa vuonna 1995.

Pohjoismaisia adoptiojärjestöjä pyydettiin1990-luvun alkupuolella mukaan Haagin sopimuksen kansainvälistä adoptiota koskevaan asiantuntijaraatiin. Vuonna 1993 perustettiin myös eurooppalaisten adoptiotoimijoiden kattojärjestö EurAdopt, johon useimmat pohjoismaisista adoptiojärjestöistäkin liittyivät.