Adoptio on uusi mahdollisuus lapsen aivojen kehitykselle

Osallistuimme marraskuussa 2021 Pohjoismaisen adoptioneuvoston (NAC) webinaariin, jossa saimme kuulla hollantilaisen Dr. Anneke JG Vinken luennon adoptiokentän muutoksista sekä adoptiotutkimuksesta, joka lisää koko ajan ymmärrystämme adoptiolapsista ja heidän tarvitsemastaan tuesta.

Adoptiotutkimuksen kautta on nyt saatavilla tarkempaa tietoa vaikeiden lapsuuskokemusten vaikutuksista lapsen kehitykseen (Adverse Childhood Experiences eli ACE).

Aivot kehittyvät alhaalta ylöspäin

Vinke puhui aivojen kehityksen hierarkiasta. Alimmassa kerroksessa tapahtuu aistitiedon käsittelyä, seuraavaksi tulee itsesäätely, kolmannessa kerroksessa käsitellään mm. tunteita ja ihmisten välisiä suhteita ja ylimmässä kerroksessa ovat kognitiiviset taidot eli mm. ajattelun ja kielen käsittely.

Aivot kehittyvät alhaalta ylöspäin ja käsittelemme kaikki kokemukset alkaen alhaalta, meidät on siis rakennettu toimimaan ja tuntemaan ennen ajattelua.

Lastenkodissa tai traumatisoivissa olosuhteissa kasvavan lapsen aivoissa kytkökset ovat voineet lähteä kehittymään väärin ja niitä saattaa olla vähän.

Jos lapsen kokemukset ovat hyvin vaikeita, on lähdettävä rakentamaan kehitystä alusta eli alhaalta, vasta sitten voi vastavuoroinen suhde olla mahdollinen, ja vasta perustan luomisen jälkeen voidaan alkaa rakentaa kognitiivisia taitoja.

Turvalliseksi olonsa kokevan lapsen aivoissa muodostuu uusia yhteyksiä, joten kiintymyssuhteen rakentaminen vaikuttaa myös oppimiseen ja älykkyyteen. Lapsen tila vaikuttaa älykkyysosamäärään, joten sen pohjalta on vaikea tehdä ennustetta.

Adoptiovanhempien on hyvä tiedostaa tämä ja antaa lapsensa tunne-elämän kehitykselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle aikaa. Kognitiivisten kykyjen kehittämiseen ei kannata kiirehtiä, koulun tai päiväkodin voi aloittaa myöhemminkin.

Muovautuvat aivot

Aivot ovat kuitenkin hyvin muokkautuvat. Vinken mukaan lopulta kyse ei ole siitä mikä on mennyt vikaan, vaan miten se korjataan. Adoptio on hyvin voimakas lastensuojelun toimenpide, joka mahdollistaa traumatisoituneen lapsen aivojen uudelleen muovautumisen. Kun lapsi pääsee perheeseen, joka tukee hänen emotionaalista kehitystään, alkaa aivoissa tapahtua uudelleenohjautumista ja kytköksiä syntyy lisää.

Tämän vuoksi adoptiotyötä tarvitaan.

Turvallisuuden kierre, joka syntyy adoptiovanhempien vastatessa lapsen tarpeisiin, muovaa aivoja uudelleen. Tämä vaatii kuitenkin lukemattomia toistoja, kärsivällisyyttä, läsnäoloa ja empatiaa.

Joka päivä tapahtuvat lyhyetkin hyvät hetket muovaavat lapsen aivoja uudelleen tehokkaammin kuin esimerkiksi kerran viikossa tapahtuva terapiasessio.

Vaarana on törmätä hoivan esteisiin (Vinken sanoin blocked care). Jos lapsi ei luota vanhempaansa eikä osaa ottaa hoivaa vastaan, saattaa vanhempi tulkita tilanteen niin, ettei lapsi tarvitse hoivaa. Suomessa usein vanhemmat arvostavat lapsensa itsenäisyyttä ja reippautta, joten tähän sudenkuoppaan on helppo pudota. Adoptiovanhempien on siis hyvä tiedostaa se, että läheisyyden luominen voi vaatia työstämistä pitkään.

Adoptiovanhemmat voivat auttaa lasta kestämään kokemuksensa. Tässä auttavat terapeuttisen vanhemmuuden taidot ja tarvittaessa palvelujärjestelmän tuki. Lisäksi vanhemmat tarvitsevat verkostoa, itsetuntemusta ja tietoa myös perheen lähipiirille.

Lapsen vaikeat kokemukset

Adoptiovanhemmille voi olla raskasta kohdata ja käsitellä lapsensa vaikeita kokemuksia ja traumoja. Lapsen surulle ja ikävälle täytyy kuitenkin antaa aikaa ennen kuin uudelle on tilaa.

Surua ei kannata tukahduttaa, sitä ei tarvitse selittää pois tai etsiä sille syitä, sen äärelle pitää pysähtyä. Suru on elettävä läpi ennen kuin uusi käsikirjoitus voi syntyä.

Tämä on tärkeää tiedostaa adoptioperheissä, terapiassa sekä meillä adoption jälkipalvelussa. Vaikka adoptio on positiivinen mahdollisuus ja perheessä kasvaminen on eheyttävää, on adoption taustalla kuitenkin aina menetyksiä ja ikäviä tapahtumaketjuja.

Lähde:

NAC Webinar 17.11.2021: Intercountry Adoptions: changing practice in a changing world – Dr. Anneke JG Vinke, Yrittäjä (Adoptiepraktijk), kouluttaja ja terapeutti, Leidenin yliopiston vieraileva luennoitsija vuodesta 2006

 

Marika Elmeranta
Kirjoittaja on Interpedian adoptiovastaava





Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *