Eettinen varainkeruu ja hyvä hallinto

Lahjoitusvaroja keräävien toimijoiden luotettavuus herättää ajoittain keskustelua ja aihe on jälleen ajankohtainen. Sekä lahjoittajien että varoja keräävien tahojen kannalta on hyödyllistä pohtia, millaista on eettinen varainkeruu. Mikä on järkevää lahjoitusvarojen käyttöä ja millainen toiminta on hyvän hallintotavan mukaista?

Eettisyyden pohdinta on hyvä aloittaa jo siitä, miten yleisöä lähestytään ja miten varainkeruun kohde tuodaan esiin. Varainkeruun ikuisena haasteena on, että yksinkertaisesti esitetyt ja tunteisiin vetoavat kohteet saavat yleensä eniten lahjoituksia. On hyvin myönteistä, että ihmiset haluavat lahjoittaa ja auttaa avun tarpeessa olevaa. Silti tuen tarpeesta ja tehdystä työstä tulisi viestiä eettisesti eli kohdetta kunnioittavasti.

Etenkin nettikeskusteluissa moni tuo esiin, että suosisi mieluiten toimijaa, joka välittäisi tukieurot suoraan kohteeseen ilman välikäsiä ja hallintokuluja. Tällaiselle varainkeruulle ja avustustoiminnalle on oma, sopiva paikkansa pienimuotoisena toimintana. Hallinnosta ja suunnittelutyöstä aiheutuvat kulut kuitenkin puolustavat paikkaansa silloin, kun tehdään pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja ammattimaista muutostyötä.

Meneekö lahjoitukseni perille ja käytetäänkö se järkevästi?

Monia mietityttää, mistä tietää meneekö oma lahjoitus perille kohteeseen, käytetäänkö raha järkevästi ja miten tätä seurataan. Saamme säännöllisesti yhteydenottoja lahjoittajilta, jotka pohtivat näitä kysymyksiä. Pyrimme viime vuonna vastaamaan kootusti kysymyksiin siitä, miten varmistamme työmme laadun ja varojen järkevän käytön sekä miten varainkäyttöämme seuraavat esimerkiksi järjestömme hallitus, tilintarkastajat, viranomaiset ja rahoittajat.

Tehokas ja tuloksellinen työ vaatii toiminnan huolellista suunnittelua ja seurantaa sekä monenlaista ammattitaitoa. Esimerkiksi työmme Etiopiassa vaatii maan kontekstin ja valitsevan tilanteen tuntemusta sekä työmme painopisteiden kuten koulutuksen, lastensuojelujen ja vammaistyön osaamista. Toimimme aina paikallisten kumppanijärjestöjen kautta ja asiantuntemus näissä perustuu paljon myös heidän osaamiseensa. Tärkeä tehtävämme on löytää oikeat kumppanit sekä kehittää heidän osaamistaan tarvittavilta osin. Toiminta suunnitellaan yhdessä ja työtä seurataan säännöllisten raporttien, seurantamatkojen ja toisinaan ulkopuolelta tilattujen arviointien avulla.

Hyvän hallinnon merkitys

Kaikki lahjoitettu raha ei pitkäjänteisessä työssä mene täysimääräisenä kohteelle, sillä toiminnan huolellinen suunnittelu ja seuranta vaativat resursseja. Myös puhtaasti hallinnollisia kuluja syntyy, kun järjestöissä valvotaan monin erilaisin mekanismein sitä että rahat menevät oikeaan kohteeseen. Hyvä hallinto on tärkeää niin suomalaisen toimijan kuin kohdemaan kumppanijärjestön tapauksessa. Yksi järjestöjen kehitysyhteistyön tehtävä on juuri Suomessa yleisesti vakiintuneiden hyvän hallinnon käytäntöjen kehittäminen myös kumppanijärjestöjen työssä.

Hyvä hallinto on pidemmän päälle hyvän varainkäytön edellytys. Se tarkoittaa sitä, että organisaation toimintaa johdetaan ja valvotaan ja hallinto on järjestelmällistä, riittävän läpinäkyvää ja sopivassa suhteessa toiminnan kokoon. Käytännössä hyvä hallintotapa edellyttää esimerkiksi paljon erilaisia taloustehtäviä kuten budjetointia, talousraportointia, kuiteista huolehtimista, asianmukaista kirjanpitoa ja tilintarkastuksia. Hyvä hallinto varmistaa myös, että rahaa käytetään kustannustehokkaasti ja toimintamaan lakien mukaisesti.

Hyvä hallinto aiheuttaa väistämättä kustannuksia, mutta varmistaa myös eettisen varojen käytön. Huonosti hallinnoitu lahjoitusraha voi jopa aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Hallintokulujen on kuitenkin oltava kohtuulliset: hyvin perustellut ja tarkoituksenmukaiset suhteessa toiminnan volyymiin.

Valvonta lisää luotettavuutta

Hyvään hallintotapaan kuuluu myös, että sen toteutumista valvotaan. Suomessa varainkeruusta säädetään rahankeräyslaissa, jonka tarkoituksena on estää epärehellinen toiminta keräysten yhteydessä. Rahankeräyslakia ollaan parhaillaan uudistamassa ja järjestökentältä on valmisteluvaiheessa noussut toive, ettei säännöstelyä ainakaan lopetettaisi. On hyvä että viranomainen puuttuu epäeettiseen toimintaan ja valvoo keräystapoja, lahjoitusten kohteeseen ohjaamista sekä hallinto- ja keräyskulujen osuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Niin kotimaassa kuin ulkomailla tehtävässä työssä yksi luotettavuutta lisäävä tekijä on toimijan saama ulkoinen rahoitus, sillä rahoittajat lähtökohtaisesti vaativat hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. Etenkin julkisina avustuksina saatujen kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tarkkaan.

Interpedia on saanut vuosien ajan ulkoministeriön tukea kehitysyhteistyöhankkeisiin ja ministeriö teettää säännöllisesti ulkopuolisia tarkastuksia tukea saaviin järjestöihin. Syksyllä 2017 Interpedia ja vammaishankkeemme Etiopiassa osallistui tilintarkastusyritys KPMG:n toteuttamaan toiminnantarkastukseen. Tarkastajat kävivät sekä Interpedian toimistolla että kumppanimme luona Etiopiassa. Toimitimme heille yli sata dokumenttia, kuten järjestön toimintaohjeistukset, talousraportit ja pöytäkirjat sekä hankkeemme suunnitelmat, seurantadokumentit, raportit ja sopimukset. Lisäksi kirjanpito avattiin tarkastettavaksi.

Loppuraportissa todettiin, että Interpedian ja Etiopian kumppanimme sisäinen hallinto on asianmukaisesti järjestetty ja säännöksiä on noudatettu. Tilivelvollisuuden edellytykset täyttyvät varojen käytön, sisäisen kontrollin ja riskienhallinnan suhteen. Varoja on hallittu tehokkaasti, toiminnan kestävyys on huomioitu ja hanke on jo saavuttanut suurimman osan tavoitteistaan.

Saimme myös opastusta hallinnon kehittämiseen edelleen, jotta toiminta pysyy jatkossakin hyvällä tasolla. Jatkossa mietimme yhä enemmän esimerkiksi riskienhallintaan, sillä ulkoministeriö haluaa tuen saajien varautuvan huolella myös niihin tilanteisiin, jolloin kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.

Järjestöillä on suuri vastuu varmistaa, että veronmaksajien ja lahjoittajien rahat käytetään eettisesti ja järkevästi. Tämä vaatii ammattimaisuutta, jatkuvaa uuden oppimista sekä valmiutta korjata kurssia siellä missä tarvetta ilmenee.

Lue lisää Interpedian kehitysyhteistyöstä Etiopiassa ja Nepalissa

Voit tukea kehitysyhteistyötämme kuukausilahjoittajana tai kummina