Marraskuisessa webinaarissamme Adoptioperheiden arjen työkaluja – mentalisaatio, theraplay ja kiintymyskeskeinen vanhemmuus luennoitsija psykologi Leea Mattila korosti mentalisaation merkitystä psyykkisessä hyvinvoinnissa. ”Mentalisaatio tarkoittaa käyttäytymisen takana olevan mielen pohtimista” – Peter Fonagy Lasta mielessään pitävä vanhempi eläytyy empaattisesti hänen kokemustiloihinsa ja pyrkii kuvittelemaan, mitkä mielentilat ohjaavat lapsen käyttäytymistä – mutta muistaa ettei tiedä lapsen puolesta. ”Mentalisaatio nostaa esiin lapsen äänen”, sanoi Mattila. Lapsi tarvitsee suhteen, jossa aikuinen eläytyy hänen mielessään olevaan. Adoptiolapsen menneisyys kulkee hänen mukanaan Adoptio merkitsee aina jonkin taakse jättämistä. Menetyksen pelko voi olla jatkuvasti lapsen mielessä ja hän saattaa kokea pienetkin eleet uhkaavina ja reagoida menneisyytensä taakan kautta. Traumakokemukset verkottuvat aivoissa, ja hermosto on usein yli- tai alivireystilassa. Lapsi toistaa usein sisäistämäänsä kiintymysmallia, hän saattaa pyrkiä välttelemään kaikkia tai hurmaamaan kaikki. Mitä traumatisoituneempi lapsi on, sitä herkemmin hän tulkitsee ympäristön käytöksen johtuvan hänestä. Vähintään ensimmäisen vuoden ajan kotiintulon jälkeen on hyvä keskittyä lapsen ja perheen elämän vakauttamiseen sekä vuorovaikutuksen ja kiintymyksen edistämiseen. Vuorovaikutus ei syty ilman yhteistä tekemistä. Theraplayn leikit ja yhdessä hassuttelu usein auttavat tässä. Tietoisella mentalisaatioponnistelulla vanhemman on helpompi lohduttaa, säädellä ja ymmärtää lasta. Kiintymyssuhdetta vahingoittava lapsen kokemuksen vähättely tai ohittaminen jää silloin vähemmälle. Lapsen kiukku Trauman ilmentymät tulkitaan helposti käytöshäiriöksi. Kun lapsi käyttäytyy huonosti, hän tarvitsee aikuista eniten. Kiukku saattaa viestiä lapsen tarpeesta yhteyteen. Asetu mentalisoimaan lasta: mitä kaikkea kiukun takana saattaa olla? Jos lapsi on vihainen, juuri sillä hetkellä ei välttämättä voi tehdä mitään. Läsnäolo riittää, on tärkeintä kannatella tunnetta lapsen kanssa, tilanteen ratkaisuun ei ole hokkuspokkustemppuja. Tunne täytyy vain hyväksyä. Tässä mentalisaatio auttaa. ”Hyväksy lapsen vihaisuus, ja korjaa mahdollisimman pian suhde lapseen. Jos lapsi jää kiukkutilaan yksin, ongelma yleistyy”, sanoi Mattila. Rajojen asettaminen on välttämätöntä lapsen ja muiden suojelemiseksi, mutta ei uhkailun tai häpeän kautta. Tehokas kasvatus on yhteydessä rakastavaan, kunnioittavaan lapsi–aikuinen-suhteeseen. ”Kun tekisi mieli eristää, pyri rakentamaan yhteyttä. Turvallisuuden ei koskaan pitäisi olla palkinto, joka on ansaittava.” – Leea Mattila Mistä ei-toivottu käytös voi johtua? Syyskuussa 2023 pohjoismaisessa adoptiokonferenssissa esitelmöinyt Bergdis Wilson kertoi esimerkkejä lapsen käytöksen takaa löytyvistä syistä. Syitä ei aina ole helppo jäljittää. Esimerkiksi nälkää nähnyt lapsi saattaa myöhemmin reagoida aggressiivisesti näläntunteeseen ymmärtämättä edes itse mistä on kyse. Adoptiolapsen taustalla voi olla myös biologisen äidin vaikea raskausaika. Koska kaikki mitä ihminen tekee on rytmistä, epävakaa raskausaika voi sotkea rytmin. Monet itsesäätelyä oppimattomat säätelevät itseään esimerkiksi urheilun tai musiikin kautta. Ne voivat auttaa löytämään oikean rytmin, joka laskee tai nostaa vireyttä. Silloin oppiminenkin mahdollistuu. Toisinaan jopa nukkuminen on lapselle hankalaa, sillä se voi merkitä eroa tunneyhteydestä. Erityisesti nukahtamisvaikeudet ovat tavallisia adoptiolapsilla. Lasta auttaa aikuisen rauhallinen läsnäolo, ja usein univaikeudet helpottuvat ajan ja lapsen turvan rakentumisen myötä. Aikuista voi tässä turhauttavalta tuntuvassa tilanteessa auttaa mentalisaatio, lapsen näkökulman ymmärtäminen. Oman lapsen yksilöllisten tarpeiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan löytää oikeita keinoja itsesäätelyyn. Tarvitseeko lapsesi ruokaa, unta, liikettä, kosketusta, rauhoittumista, hoivaa, leikkiä vai musiikkia? Itsesäätelyn opettelun lisäksi lapset tarvitsevat erityisesti yhteyden tunnetta ja ehdotonta hyväksyntää. Leea Mattila esitti webinaarissa keinoja vuorovaikutuksen parantamiseen kiteytetysti näin: luo turvaa aktiivisesti hankalissa tilanteissa keskity vakauttamiseen ja käy jälkipuinti vasta kuumimpien tunteiden laannuttua luovu häpeän käytöstä kokonaan käytä leikillisyyttä apuna tarkastele käyttäytymisen taustalla olevia mielentiloja ja niiden vaikutusta toisiinsa = mentalisoi Pohjoismaisessa adoptiokonferenssissa islantilaiset sosiaalityöntekijät Rut Sigurðardóttir ja Heiða Hraunberg Þorleifsdóttir puhuivat adoptioperheiden tukemisesta. Jotta ymmärtäisimme lasta, meidän on kysyttävä: ”Miksi?” He näyttivät muun muassa videon Why I am rude – a poem about perception of behaviour, joka valaisee hyvin, miten monenlaisia syitä lapsen käyttäytymisen taustalla voi olla. ”The kids who need the most love will ask for it in the most unloving ways” – Dan Hughes Lähteet: Interpedia, Yhteiset Lapsemme ry ja Helsingin kaupunki järjestivät 25.11.2023 yhdessä webinaarin Adoptioperheiden arjen työkaluja – mentalisaatio, theraplay ja kiintymyskeskeinen vanhemmuus, asiantuntijana psykologi, psykoterapeutti ja Theraplay-terapeutti Leea Mattila Rut Sigurðardóttirin ja Heiða Hraunberg Þorleifsdóttirin esitelmä The longest journey starts with a single step Pohjoismaisen adoptioneuvoston konferenssissa Reykjavikissa syyskuussa 2023 Bergdis Wilsonin esitelmä The effects of early life trauma later in life Pohjoismaisen adoptioneuvoston konferenssissa Reykjavikissa syyskuussa 2023