Keskustelu kansainvälisistä adoptioista jatkuu

Erityisesti Alankomaissa ja Ruotsissa on viime kuukausien aikana käyty vilkasta keskustelua kansainvälisistä adoptioista. Kommentoimme sitä tiedotteessamme 3.3.2021. Keskustelu on herättänyt kysymyksiä myös Suomessa, joten tässä lisää pohdintaa aiheesta.

Millaisten maiden kanssa teemme yhteistyötä?

Interpedia tekee adoptioyhteistyötä maiden kanssa, joissa on tarvetta kansainväliselle adoptiolle. Tämä tarkoittaa sitä, että maan lastensuojelujärjestelmän vastuulla on lapsia, joille ei löydy sijais- tai adoptioperhettä syntymämaastaan, ja joiden kohdalla katsotaan, että lapsi hyötyisi perheeseen pääsystä. Adoptiotutkimukset ovat osoittaneet selvästi sen, että lapsen kehityksen kannalta perhe on laitosta parempi kasvuympäristö.

Interpedia ei kuitenkaan tee adoptioyhteistyötä monien sellaisten maiden kanssa, joissa kansainväliselle adoptiolle olisi tarvetta. Syy tähän on usein se, ettei maassa ole toimivaa lastensuojelujärjestelmää, jonka kautta adoptioita voisi toteuttaa turvallisesti. Joskus lähettävässä maassa on tehty päätös lakkauttaa kansainväliset adoptiot kokonaan tai tarve niille on vähentynyt niin, ettei yhteistyölle ole enää edellytyksiä.

Yhteistyö kohdemaidemme kanssa tarkoittaa sitä, että olemme saaneet toimiluvan sekä Suomen adoptioasioiden keskusviranomaiselta (Suomen adoptiolautakunta) että kohdemaan keskusviranomaiselta. Luvat edellyttävät tilanteen jatkuvaa seuraamista ja yhteistyöhön liittyvän toiminnan sekä talouden tarkkaa avaamista.

Maissa, joissa on pitkä kokemus kansainvälisistä adoptioista, on havaittu, että toisinaan kansainvälisten adoptioiden hyvät käytänteet ovat levinneet maan kotimaan adoptioon ja lastensuojeluun. Tässä on ollut palkitsevaa olla mukana, vaikka se tarkoittaisi kansainväliseen adoptioon vapautuvien lasten vähenemistä. Lapsen etu täytyy olla kaiken työmme perustana.

Adoptiossa on monta vaihetta

Adoptio ei ole yksinkertainen toimenpide. Kuten lastensuojelussa yleensä, siinä joudutaan tekemään kauaskantoisia päätöksiä, jotka koskevat lapsen elämää. Viranomaisten päätöksiä ohjaavat maan lait, lapsen yksilöllinen tilanne ja tarpeet ja joskus jopa yhteiskunnallinen ilmapiiri. Päätösten taustalla ovat sen hetkiset tiedot, ja niissä on aina mahdollisuus virhearvioihin kuten kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Joskus viranomaisten näkemys myös eroaa biologisten läheisten näkökulmasta.

Kansainvälisessä adoptiossa selvitetään ensin mahdollisuudet löytää perhettä tai sukulaisia, jotka voisivat ottaa lapsen hoitoonsa, sen jälkeen etsitään kotimaan sijais- tai adoptioperhettä. Vasta sen jälkeen pohditaan kansainvälisen adoption sopivuutta kyseiselle lapselle. Jokaisen lapsen kohdalla adoptiopäätöksen on oltava tarkoin harkittu. Tämä on usein aikaa vievä prosessi, ja samalla viranomaisten on pyrittävä tekemään lapsen kannalta paras mahdollinen ratkaisu niin, ettei lapsi joudu odottamaan pysyviä olosuhteita liian pitkään.

Maailma on muuttunut

Kun yksittäistä adoptiota arvioidaan, on hyvä arvioida sitä sen ajankohdasta lähtien. Maailma on ollut hyvin erilainen 50–30 vuotta sitten. Vuosikymmeniä sitten on monessa maassa esimerkiksi lapsen oikeudet tai naisen asema nähty eri lähtökohdista kuin nykyään. Lapsen adoptioon päätymisen taustalla saattaa olla epätoivoinen elämäntilanne tai väkivaltaa, perheen ja uskonnollisen yhteisön painostusta.

Monessa maassa on tapahtunut paljon, lastensuojelu ja kotimaan adoptiot ovat kehittyneet ja naisen asema on parantunut niin, että yksinhuoltajallakin on usein mahdollisuus huolehtia lapsestaan. Tämä myönteinen kehitys on tervetullutta myös lapsen oikeuksien kannalta. Siitä huolimatta maassa saattaa olla vielä tarvetta kansainväliselle adoptiolle, ja usein se on sopiva vaihtoehto vain pienelle osalle lastensuojelun piirissä olevista lapsista.

Adoptiojärjestelmät ovat kehittyneet valtavasti vuosikymmenten aikana. Kokemuksen ja tutkimustiedon lisäännyttyä on kehitetty adoptionhakijoiden valmennusta, adoptoitavan lapsen biologisen perheen neuvontaa tai lapsen syntymäperheen/sukulaisten etsintää. Lisäksi lakeja on täsmennetty ja ohjeistuksia tarkennettu sekä edistetty lapsen etua ja oikeuksia adoptioissa. Nimeämisprosessi on nykyään entistäkin syvällisempi, ja lapsen tietojen kerääminen ja tallentaminen on kehittynyt. Lapsen valmistelu adoptioon on myös edistynyt.

Tämä jatkuvan kehittämisen näkökulma vallitsee adoptiokentällä edelleen.

Maksuista

Kansainvälisen adoption maksut ovat herättäneet myös kysymyksiä. Nykymuotoinen adoptiotyö on perusteellista ja räätälöityä. Ammatillinen työ vaatii siis aikaa ja resursseja sekä lasten lähtömaassa että vastaanottavassa maassa.

Haagin sopimuksen mukaisesti adoptiotoimijat eivät saa hyötyä taloudellisesti adoptioista, joten toimijat ovat voittoa tuottamattomia kuten Interpedia. Toimintaamme valvoo Suomen adoptiolautakunta, joka tarkastaa myös maksujemme sisällöt ja perusteet.

Adoption jälkipalvelu

Adoptioita tarkasteltaessa on hyvä muistaa myös se, että Interpediassa on koko ajan tehty ja tehdään työtä, joka koskettaa adoptoitujen taustan selvittämistä ja niihin liittyviä yksityiskohtia. Adoption jälkipalvelumme auttaa adoptoituja selvittämään taustaansa ja juuriaan. Aina tietoja ei löydy, mutta autamme niin pitkälle kuin mahdollista.

Tätä työtä tehdään adoptoitujen omasta toiveesta ja sillä hetkellä, kun se on kullekin ajankohtaista. Kaikki eivät halua tutkia taustaansa, joku taas haluaa tietää kaiken mahdollisen biologisesta taustastaan, toiselle riittää adoptioasiakirjansa näkeminen ja keskustelu jälkipalvelutyöntekijän kanssa ja kolmas aikoo ehkä lähteä juurimatkalle. Jokaisella adoptoidulla on yksilölliset toiveet ja tarpeet, ja näitä me haluamme kunnioittaa.

Suomessa on pitkä kokemus kotimaan adoptioista, joten adoptioiden jälkipalvelun tarve on täällä hyvin tunnistettu ja valtio on myöntänyt siihen tukea. Koska Suomessa on kansainvälisesti adoptoituja vain vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, pystymme antamaan hyvin yksilöllistä palvelua.

Anja Ojuva
Toiminnanjohtaja

Tervetuloa Interpedian jälkipalveluun! (avautuu uuteen välilehteen)
Adoptiomaksut (avautuu uuteen välilehteen)