Kansainvälinen adoptio Adoptio Laki ja etiikka

Laki ja etiikka

Interpedian toiminta perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteisiin.

Kansainvälistä adoptiotoimintaa säätelevät Suomessa adoptiolaki sekä asetus adoptiosta. Adoptiotoimintaa säädellään Suomen ja yhteistyömaiden lainsäädännön lisäksi myös kansainvälisillä sopimuksilla, joista tärkeimpänä ns. Haagin sopimus.

Sopimusten ytimenä on lapsen oikeus saada kasvaa tasapainoisissa olosuhteissa, mieluiten perheessä.

Kansainvälisten adoptioiden säätely ja valvonta

Kansainvälistä adoptiotoimintaa säätelevät:

Adoptiolautakunta

Kansainvälisen adoptiotoiminnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat Suomen adoptiolautakunnalle, jonka tehtävänä on mm. seurata kansainvälistä adoptioasioiden kehitystä ja Haagin sopimuksen noudattamista Suomessa.

Adoptiolautakunta myöntää Interpedialle toimiluvan, hyväksyy adoptiopalvelumme ulkomaiset yhteistyökumppanit, myöntää adoptionhakijoille adoptioluvat ja tekee aloitteita kansainvälisen adoptiotoiminnan kehittämiseksi.

Kansainväliset sopimukset

Vuonna 1993 Haagissa solmitussa yleissopimuksessa lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä adoptioissa todetaan, että lapsen tulee saada kasvaa perheessä, jossa hän voi turvallisten olosuhteiden myötä kehittyä tasapainoiseksi yksilöksi.

Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että kansainväliset adoptiot toteutetaan lapsen edun mukaisesti ja lapsen perusoikeuksia kunnioittaen. Suomi ratifioi Haagin sopimuksen vuonna 1997 ja se on sisällytetty Suomen adoptiolakiin.

Tämä on Suomen ja kohdemaiden adoptiolakien ohella tärkein Interpedian toimintaa ohjaava sopimus.

Lisäksi Interpedia noudattaa toiminnassaan seuraavia kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia:

Haagin yleissopimus sekä laaja Käytännön käsikirja (Guide to Good Practice) sisältävät linjauksia, joita olemme velvollisia noudattamaan.

Ohjeistuksissa on mm. seuraavia periaatteita:

  • suojelua tarvitsevan lapsen kohdalla ensisijaisesti tuetaan lapsen biologista perhettä, toissijaisesti etsitään pysyvää sijoitusta lapsen syntymämaasta
  • kansainvälinen adoptio on mahdollinen niiden adoptioon vapautuvien lasten kohdalla, joille ei löydy pysyvää perhettä synnyinmaasta
  • kansainvälisiä adoptioita toteuttavassa maassa on oltava adoptioasian keskusviranomainen, joka valvoo toimintaa (Suomessa adoptiolautakunta)
  • adoption osapuolet tarvitsevat adoptioneuvontaa
  • adoptioprosessin aikana sekä adoption jälkeen kaiken viranomaisyhteistyön täytyy tapahtua valtuutetun toimijan kautta (Interpedia on valtuutettu adoptiopalvelunantaja Suomessa)
  • kukaan ei saa hankkia epäoikeutettua taloudellista tai muuta hyötyä adoptioihin liittyvästä toiminnasta, vain kohtuulliset korvaukset voittoa tuottamattomille ammattitoimijoille ovat sallittuja
  • vastaanottavat maat eivät saa millään tavoin painostaa tai houkutella lähettävän maan toimijoita ”toimittamaan” lapsia adoptioon.

Kansainvälisten adoptioiden eettisiä kysymyksiä

Lapsen etu

Kansainvälisen adoptiotoiminnan lähtökohta on lapsen etu. Tutkimukset ovat osoittaneet selvästi sen, että lapsen kehityksen kannalta perhe on lastensuojelulaitosta parempi kasvuympäristö.

Kansainvälinen adoptio on monivaiheinen prosessi. Kuten lastensuojelussa yleensä, siinä joudutaan tekemään kauaskantoisia päätöksiä, jotka koskevat lapsen elämää.

Jokaisen lapsen kohdalla adoptiopäätöksen on oltava tarkoin harkittu. Tämä on usein aikaa vievä prosessi, ja samalla viranomaisten on pyrittävä tekemään lapsen kannalta paras mahdollinen ratkaisu niin, ettei lapsi joudu odottamaan pysyviä olosuhteita liian pitkään.

Nykyään adoptiot ovat hyvin yksilöllisiä. Niissä on lähtökohtana löytää lapselle juuri hänen tarpeitaan parhaiten vastaava perhe.

Päätösten taustalla ovat sen hetkiset tiedot, ja niissä on aina mahdollisuus virhearvioihin. Joskus viranomaisten näkemys myös eroaa lapsen biologisten sukulaisten näkökulmasta.

Julkisessa keskustelussa adoptioihin liitetty byrokratia ja pitkä prosessi nähdään usein negatiivisessa valossa. Lapsen etu on adoptiojärjestöjen toiminnan perusta ja adoptio on juridinen prosessi, jonka vaiheiden läpikäyminen on adoption kaikkien osapuolten etu.

Kansainvälinen adoptio on yhteistyömaissamme vain pieni osa maan lastensuojelua. Se voi olla uusi mahdollisuus joillekin lapsille, joiden katsotaan siitä hyötyvän ja joille ei löydy pysyvää perhettä syntymämaasta.

Luottamuksellista ja riskitietoista yhteistyötä

Interpedia tekee adoptioyhteistyötä maiden kanssa, joissa on tarvetta kansainväliselle adoptiolle ja jotka noudattavat Haagin sopimuksen periaatteita.

Toimimme yhteistyössä kumppaneiden kanssa, joihin meillä on luottamuksellinen suhde. Kumppaneiden kanssa käydään keskustelua ja jaetaan yhteinen näkemys adoptioista sekä yhteiset eettiset periaatteet. Tämän lisäksi meidän on tunnettava kohdemaidemme lainsäädäntöä ja lastensuojelun käytäntöjä.

Arvioimme koko ajan toimintaamme ja tarvittaessa muutamme suuntaa, jos yhteistyön edellytykset eivät täyty.

Säätely ja osaaminen ovat kehittyneet

Kansainvälisen adoption käytännöt Ja säätely ovat kehittyneet valtavasti vuosikymmenten aikana ja kehitystyö jatkuu edelleen.

Kokemuksen ja tutkimustiedon lisäännyttyä on kehitetty adoptionhakijoiden valmennusta, adoptoitavan lapsen biologisen perheen neuvontaa tai lapsen syntymäperheen/sukulaisten etsintää.

Lisäksi lakeja on täsmennetty ja ohjeistuksia tarkennettu sekä edistetty lapsen etua ja oikeuksia adoptioissa. Monen lapsia lähettävän maan lastensuojelujärjestelmä on myös kehittynyt merkittävästi ja adoptiojärjestelmiä on uudistettu moneen otteeseen.

Kansainvälisen adoption käytäntöjä kehittäessään kaikki adoptiotoimijat ja lainsäätäjät joutuvat tasapainottelemaan juridisen prosessin vaatimusten ja sen välillä, mikä on lapselle kohtuullinen aika odottaa päätöksiä.

Vaikka kansainväliset adoptioprosessit ovat kehittyneet huomattavasti niiden ensimmäisistä vuosikymmenistä, yksi on edelleen yhteistä: lapsen adoptioon päätymisen taustalla on vaikeita asioita. Olosuhteet ovat aina yksilöllisiä ja adoption osapuolet käyvät niitä läpi elämän eri vaiheissa.

Adoption jälkipalvelun merkitys

Adoptoiduille tarkoitetun tuen ja jälkipalvelun merkitys korostuu yhä enemmän adoptoitujen kasvaessa aikuisuuteen. Suomessa on pitkä kokemus kotimaan adoptioista, joten adoptioiden jälkipalvelun tarve on täällä hyvin tunnistettu ja lakiin kirjattu. Valtio on myös myöntänyt siihen tukea.

Jälkipalvelussa adoptoidut voivat tutustua asiakirjoihinsa, pohtia taustaansa ja identiteettiään tai valmistautua esimerkiksi juurimatkaan.

Olemme viime vuosina kehittäneet paljon adoption jälkipalvelutyötämme. Lue lisää:

Adoptoidulle – Usein kysyttyjä kysymyksiä adoption jälkipalvelusta

Adoption jälkipalvelu

Kansainväliset adoptiot Suomessa

Suomen adoptiohistoria on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna suhteellisen lyhyt. Adoptoitujen lasten määrä on myös huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta.

Suomessa kansainväliset adoptiot alkoivat 1970-luvulla, kun maastamme vielä lähti adoptiolapsia muihin Pohjoismaihin. Pitkä kokemus kotimaan adoptioista ja lapsia lähettävän maan näkökulma ovat tuoneet ymmärrystä esimerkiksi lainsäädännön ja dokumentoinnin merkityksestä.

Kansainvälisten adoptioiden määrä alkoi kasvaa Suomessa vasta vuoden 1985 jälkeen, kun adoptiolakiin sisällytettiin kansainväliset adoptiot. Adoptioita toteutui siis hyvin vähän ohuemman säätelyn aikana.

Muissa Euroopan maissa esiin tulleet väärinkäytökset adoptiotoiminnassa liittyvät pääasiassa aikaan ennen adoptiolainsäädäntöä ja Haagin sopimusta sekä ns. itsenäisiin eli ilman palvelunantajaa tapahtuviin adoptioihin. Suomen adoptiolakia uudistettiin 2010-luvun alussa, jolloin itsenäisten adoptioiden toteuttamista rajoitettiin merkittävästi.

Adoptiotyötä tehdään aina sen hetkisen tiedon varassa. Kokemusta on vuosikymmenten varrella kartutettu esimerkiksi tutkimustiedon sekä jälkipalvelun kautta saatavan tiedon avulla. Uuden tiedon avulla muokkaamme systemaattisesti työtapojamme.

Interpedialle tärkeintä on aina lapsen etu sekä lakien ja kansainvälisten säädösten noudattaminen.

Adoptiotoiminnan ja kehitysyhteistyötoiminnan erillisyys

Interpedia tekee kehitysyhteistyötä kehitysyhteistyökumppaniensa kanssa myös maissa, joissa sillä on adoptiotoimintaa. Kehitysyhteistyö on kuitenkin erillinen toimiala eikä sillä ole yhteyttä Interpedian adoptiotoimintaan.

Lisää aiheesta:

Kansainvälisten adoptioiden etiikasta on keskusteltu paljon ja adoptiojärjestelmiä on tutkittu monessa maassa viime vuosina. Olemme kirjoittaneet aiheesta aiemmin Ajankohtaista-sivullamme:

Keskustelua kansainvälisistä adoptioista

Keskustelu kansainvälisistä adoptioista jatkuu

Suomessa tehtiin alustava kartoitus eri maiden adoptioselvityksistä (valmistui vuonna 2022). Kartoituksesta kirjoitimme:

Selvitys kansainvälisestä adoptiosta valmistui