Pandemian vuoksi lykätty EurAdoptin konferenssi päästiin viimein toteuttamaan syyskuun alussa Kööpenhaminassa. Konferenssin teemana oli “Sustainability of intercountry adoptions from different perspectives”.Konferenssin esitelmissä pohdittiin kansainvälisten adoptioiden menneisyyttä ja tulevaisuutta: mitä voimme oppia menneisyydestä ja mitä on kehitettävä tulevaisuutta silmällä pitäen. Ääneen pääsivät adoptoidut itse, maailman johtavat adoptiotutkijat, lähettävien ja vastaanottavien maiden sekä Haag Permanent Bureaun HCCH:n edustajat.Suomen adoptiolautakunnan puheenjohtaja Irene Pärssinen-Hentula puhui adoptioasioiden keskusviranomaisen työstä ja velvollisuuksista.Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että eettisiä ja laillisia kansainvälisiä adoptioita tarvitaan tulevaisuudessakin. Kansainvälinen adoptio on kansainvälistä lastensuojelua, jossa perhettä tarvitseva lapsi saa kodin syntymämaansa ulkopuolelta, jos sopivaa sijoitusta ei ole sieltä löytynyt.“Jesús Palacios: ‘Every child needs at least one adult who is irrationally crazy about him or her’” (Bronfenbrenner)Lisäksi tarvitaan toimivaa ja oikea-aikaista tukea adoptoiduille ja adoptioperheille.Adoption jälkipalvelutyön merkitys kasvaaEnsimmäisen konferenssipäivän esitelmissä puhuttiin myös adoptoitujen oikeudesta omaan identiteettiinsä ja miten sitä voidaan tukea.Toisen päivän keskustelunaiheita olivat kansainvälisten adoptioiden väheneminen, yhteistyön ja kommunikaation merkitys, toisiltamme oppiminen ja molemminpuolinen kunnioitus sekä adoption jälkipalvelun kehittäminen.Adoptioiden vähentyessä painopiste on siirtymässä jälkipalveluun, ja siinä on kuunneltava erityisesti adoptoitujen kokemuksia ja tarpeita. Matalan kynnyksen jälkipalveluja tarvitaan myös alle 18-vuotiaille, sillä jo pienetkin lapset pohtivat adoptiota. Tällöin jälkipalveluun olisi mahdollista tulla yhdessä vanhempien kanssa.Adoptoitujen paneeli keskusteli päivän annista ja adoption jälkipalvelun tarpeellisuudesta. Olennaista on kuunnella adoptoitujen tarpeita ja levittää heille tietoa tukimahdollisuuksista.Abban johtaja Katinka Pietersen esitys käsitteli Etelä-Afrikan lasten tilannetta, adoptioita, kulttuurin vaikutusta adoptiotyöhön, haasteita ja suosituksia tulevaisuuteen.Antoisia tapaamisia pitkästä aikaa kasvokkainTapasimme konferenssin aikana eurooppalaisia kollegoitamme, yhteistyökumppaneitamme Abbalta Etelä-Afrikasta sekä yhteyshenkilömme Gireeja Seth Rajeshin Intiasta sekä Ana Maria Fernandezin Kolumbiasta. Pandemian jälkeen tuntuu hyvältä tavata kasvokkain.Keskustelimme myös Kenian entisen yhteistyökumppanimme Little Angels Networkin johtajan Susan Otuoman kanssa, ja kuulimme häneltä muun muassa Kenian kehitteillä olevasta jälkipalvelutyöstä.Susan Otuoma lähetti terveisiä kaikille Keniasta adoptoiduille ja heidän perheilleen.Konferenssi antoi paljon pohdittavaa, iloisia jälleennäkemisiä ja hyödyllisiä keskusteluita.“Gera ter Meulen: ‘Nowhere in pediatrics is the incredible resilience of children so obvious as in international adoption’” (Prof. Laurie Miller, pediatrician)Esityksistä opimme paljon, ja taukojen kohtaamisissa saimme yhdessä prosessoida kaikkea kuulemaamme ja solmia uusia ja vahvistaa vanhoja yhteistyösuhteita. Varasimme myös aikaa neuvotteluihin konferenssin ulkopuolella.Tapaamiset tiivistävät yhteistyötä eri maiden ja järjestöjen välillä, mikä lisää keskinäistä luottamusta. Tämä on adoptiotyössä ja sen kehittämisessä aivan olennaista.Vasemmalta Intian yhteyshenkilömme Gireeja Seth Rajesh, adoptiovastaava Tiina Hemming, Kolumbian yhteyshenkilömme Ana Maria Fernandez sekä adoptiovastaava Marika Elmeranta. Ana Maria Fernandez kertoi konferenssissa Kolumbian jälkipalvelusta.EurAdoptin Kööpenhaminan konferenssin ohjelma löytyy konferenssin verkkosivuilta. Jokaisen puhujan kohdalla ohjelmassa on linkki sivulle, jossa on puhujan esittely sekä esityksen tiivistelmä ja diat.