Meillä kaikilla on oma tapamme suhtautua avoimuuteen. Yhdelle on hyvin luontevaa jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa paljon yksityiskohtia omasta elämäntilanteestaan, toinen kertoo tuskin mitään henkilökohtaista itsestään tai läheisistään ja kolmannen suhde avoimuuteen voi olla jotain siltä väliltä. Adoptioprosessiin lähteminen on iso päätös ja sen myötä moni miettii, miten paljon asiasta kertoisi läheisilleen, sometuttavilleen tai jopa julkisesti. Tässä vaiheessa kannattaakin pysähtyä ja pohtia omaa ja tulevan lapsen yksityisyyttä. Missä vaiheessa kertoisin asiasta ja kenelle? Kerronko kaukaisillekin tutuille vai vain lähipiirille? Kenen kysymyksiin olen valmis vastaamaan, jos esimerkiksi prosessi viivästyy? Lapsiesityksen saaminen on iloinen perhetapahtuma Lapsiesityksen saaminen on erityisen iloinen asia, hieno ja ikimuistoinen osa adoptioprosessia. Tässäkin kohtaa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että lapsella on oikeus yksityisyyteen ja omaan tarinaansa. Adoptoitavan lapsen elämän alkuvaiheisiin ja taustaan liittyvät asiat, kuten lapsen kasvuolosuhteet tai tieto hänen syntymävanhemmistaan ja suvustaan ovat osa lapsen yksityiselämää. Tätä yksityisyyttä adoptiovanhempien tulee suojella kaikin tavoin. Oman adoptiokokemuksen kertominen voi aikuisesta tuntua luonnolliselta ja helpolta, mutta pienen lapsen mielipidettä lehtijuttuun tai somessa esiintymiseen ei voi vielä kysyä. Lapsen valokuvien käytössä tulee olla erityisen tarkka – perheen ulkopuoliseen käyttöön tarkoitetuissa kuvissa lapsi voi olla siten, ettei häntä voi helposti tunnistaa eikä jäljittää. Lapsiesityksen yhteydessä adoptionhakijat saavat usein kuva- ja videomateriaalia lapsen elämästä. Kuvissa ja videoissa saattaa esiintyä esimerkiksi lastenkodin henkilökuntaa tai sijaisperheen jäseniä. Heidän kuviaan ei myöskään saa luvatta jakaa. Ennen adoption vahvistamista Tilanteissa, joissa adoptiota ei ole vielä vahvistettu lapsen synnyinmaassa, tulee lapsen tietojen välittämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Hakumatkan aikana ennen vahvistamista tai Thaimaan adoptioissa ennen noin vuoden päästä tapahtuvaa vahvistamista, lapsesta ei saa julkaista kuvia eikä levittää tietoa oman perheen tai lähipiirin ulkopuolelle. Lapsi ei ole tällöin juridisesti vielä adoptionhakijoiden lapsi, joten tietojen tai kuvien julkaiseminen saattaa jopa estää adoption vahvistamisen. Suojaa lapsi ja kuvissa näkyvät muut henkilöt tunnistamattomiksi myös, jos jaat kuvia oman perheen ulkopuoliselle luotetulle lähipiirille. Muuten hakumatkan ja perheen alkuaikojen dokumentointi mahdollisimman tarkkaan on hyvin arvokasta. Usein näistä muistoista muodostuu tärkeä osa adoptiolapsen omaa tarinaa. Lapsi perheessä Adoptiotietoisuuden levittäminen mediassa on tärkeää, mutta adoptiolapsen vuoksi julkaisun rajoja kannattaa miettiä tarkkaan. Harkitsemattomat yksityiskohdat tai kuvat saattavat tulla netissä vastaan vielä vuosien päästä. Silloin adoptiolapsi ja hänen ystäväpiirinsä saattavat olla jo itsekin netin ja sosiaalisen median käyttäjiä. Mitä tietoja lapsi siinä vaiheessa elämäänsä haluaa löytää itsestään? Tätä ei pieni lapsi osaa vielä meille kertoa. Lapsen yksityisyyttä suojelevat muun muassa seuraavat kohdat Lapsen oikeuksien yleissopimuksesta: Lapsella on oikeus yksityisyyteen, perheeseen, kotiin ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa ja mainettaan ei saa halventaa.Lasta on suojeltava kaikilta hyväksikäytön muodoilta. Marja UtelaKirjoittaja on Interpedian tiedottaja