Adoptiolapsen voi olla vaikea vastaanottaa rakkautta ja hoivaa, vaikka hän sitä kaipaa. Theraplay-terapia tarjoaa tavan vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja rakentaa uudelleen katkenneita yhteyksiä.”Theraplay on myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamista vanhemman ja lapsen välillä”, kertoo psykologi, Theraplay-terapeutti Johanna Blåfield.Kyseessä on yhdysvaltalainen, kiintymyssuhdeteoriaan pohjautuva lähestymistapa, jossa nostetaan esiin pieniä, positiivisia hetkiä turvallisuuden ja luottamuksen tukemiseksi.”Adoptiolasten kiintymyssuhteet ovat väistämättä kokeneet katkoksia. Heillä on usein sisäinen työmalli, joka kertoo, että lapsi ei ole hoivan arvoinen. Theraplayn avulla lähdetään hellästi muuttamaan tätä sisäistä kokemusta.”Kun hyväkään ei riitä – taustalla lapsen aiemmat kokemuksetArjessa tällaiset sisäiset työmallit voivat näkyä lapsessa vastustamisena, vetäytymisenä, vihamielisyytenä tai aggressiivisuutena. Adoptiovanhemmille ne puolestaan aiheuttavat riittämättömyyden ja neuvottomuuden tunnetta.”Kuulen usein adoptiovanhemmilta, että annan kaikkeni, mutta se ei riitä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että vanhempi olisi tehnyt jotain väärin, vaan siitä, mitä lapsi on joutunut aiemmin kokemaan.”Lapsen torjunta tai vetäytyminen ei tarkoita, etteikö lapsi kaipaisi läheisyyttä. Vanhempi saattaa kuitenkin ajatella, että kunnioitan lapsen päätöstä ja annan hänelle tilaa.”Adoptiolapsi ei automaattisesti ota vastaan kaikkea sitä hyvää, mitä hänelle ollaan antamassa. Silti hänellä on tarve hoivalle ja huolenpidolle. Vastaanottokyky vain on haurastunut.”Adoptiolapset pyrkivät myös usein hallitsemaan tilanteita itse, mikä on ollut heidän tapansa selviytyä ja suojautua. Tämä voi ulkopuolisen silmin näyttää itsenäisyydeltä, mutta Blåfieldin mukaan tällöinkin kyse on herkästi turvattomasta mielenmaisemasta.”Aikuinen, joka ottaa ohjat, voi tuntua uhkaavalta. Theraplayssa rakennetaan sitä luottamusta, että on ok että aikuinen sanoo, miten toimitaan.”Theraplay-terapiaan ei voi hakeutua liian aikaisin. Ei tarvitse odottaa, että lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen alkaa tulla säröjä.”Theraplay-terapiaan voi hakeutua piankin adoptiolapsen saapumisen jälkeen. Terapiamuoto sopii kaikenikäisille lapsille vauvasta nuoruusiän kynnykselle.”Näin Theraplay eteneeTheraplay-terapiaprosessi alkaa vanhempien kanssa käytävällä keskustelulla ja kartoituksella. Tämän jälkeen tehdään lyhyitä videointeja vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta, ja niiden pohjalta valitaan teemoja tuleville tapaamisille.Sitten aloitetaan tapaamiset yhdessä lapsen kanssa. Mukana on aina vähintään toinen vanhemmista sekä terapeutti.”Itse Theraplay-hetki kestää noin puoli tuntia. Siihen kuuluu sensitiivisiä, yhdessä tehtäviä vuorovaikutusleikkejä. Käytetään katsekontaktia, elekieltä, kaikkia aisteja: lauletaan, lorutellaan, tarjotaan hoivakokemuksia kosketuksen kautta ja vanhempi antaa lapselle jotain pientä syötävää. Ollaan tässä ja nyt.”Leikkitilanteet nauhoitetaan ja katsotaan myöhemmin yhdessä vanhemman kanssa, jolloin pyritään siirtämään oivalluksia myös arjen tilanteisiin.Terapiaprosessin myötä monet vanhemmat ovat alkaneet tunnistaa, miksi esimerkiksi tavalliset tilanteet – kuten nukkumaanmeno tai hampaidenpesu – muuttuvat taisteluiksi. Lapsi saattaa jähmettyä, räjähtää tai vetäytyä, koska yhteys vanhempaan on hetkellisesti katkennut.”Theraplay auttaa löytämään konkreettisia keinoja houkutella lapsi takaisin yhteyteen.”Usein perheet tavataan 10–20 kertaa. Theraplayssa lapselle pyritään saamaan uusia aivoratayhteyksiä, mikä vaatii toistoa.Varhainen tuki ja ymmärrys ehkäisevät ulkopuolelle jäämistäTheraplay-terapia tarjoaa myös keinoja kohdata lapsen aggressio turvallisesti ja rakentavasti.”Jos lapsi tuo sessioon satuttavaa käytöstä, se rajataan. Sanomme selkeästi, että täällä ei satuteta ketään. Samalla kerromme myötätuntoisesti, että me autamme sinua, tiedämme ettet oikeasti halua satuttaa.”Aggressiivisen käytöksen takana on usein vahva kehollinen muistijälki. Jokin traumavihje, kuten ele, ilme tai tuoksu, laukaisee lapsessa vanhan, turvattoman kokemuksen. Arjessa saattaa olla vaikea tunnistaa tai pysähtyä miettimään, mistä lapsen hyökkäävyys johtuu.”On myös hyvä varmistaa, ettei päiväkodissa tai koulussa ole ylläpitäviä tekijöitä, jotka estävät lapsen toipumista.”Theraplay-tyyppisestä työskentelystä ja kiintymyssuhteisiin liittyvien erityistarpeiden tunnistamisesta tarvittaisiin muutenkin lisää tietoa ja resursseja myös varhaiskasvatuksen ja koulun puolelle.”Jos työntekijällä ei ole tietoa aiheesta, hän voi hämmentyä lapsen käytöksestä. Saatetaan esimerkiksi eristää lapsi ryhmästä, mikä on juuri se, mitä ei pitäisi tehdä. Lapsi tarvitsee yhteyttä, ei ulkopuolelle jättämistä.”Blåfield on Theraplay-terapeuttina osallistunut esimerkiksi palavereihin vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Hän painottaa lapsen erityistarpeiden tunnistamisen tärkeyttä.”Jos lapsi oireilee tosi vahvasti, voidaan joksikin aikaa tarvita lisäresurssia lapsen tueksi. Vertaan sitä siihen, että jos lapsella olisi jokin fyysinen erityistarve, hän saisi apua sitä varten.”Tärkeintä on palata toisen luoPienillä asioilla voi saada aikaan suuria muutoksia. Blåfieldin mukaan juuri tämä on yksi tärkeimmistä oivalluksista, jonka adoptioperhe voi saada Theraplay-terapian aikana.”Ennen esimerkiksi ratikkamatkat ovat saattaneet olla jollekin perheelle mahdottomia. Sitten vanhempi on keksinyt, ettäratikassa tehdään peukkupainia. Istutaan vierekkäin ja meillä on yhteys. Peukku kulkee aina mukana, eikä tarvita mitään ylimääräisiä valmisteluita.”Toisaalta Theraplay-terapiassa muistutetaan, ettei täydellisyyttä tarvita.”Katkoksia tulee kaikissa ihmissuhteissa. Olennaista on oppia palauttamaan yhteys.””Eli miten me palaamme toistemme luo ja pääsemme toteamaan, että tässähän me taas ollaan. Theraplayn kautta viestitään, että oot just hyvä. Musta on hauskaa olla sun kanssa. Se on todella parantavaa kenelle tahansa.”Jos Theraplay herättää kiinnostusta, Blåfield kannustaa hakemaan tietoa ja ottamaan yhteyttä ilman suurta kynnystä.”Theraplay.fi -sivustolta löytyy paljon tietoa sekä palveluntarjoajien yhteystietoja. Itse pystyn tarjoamaan esimerkiksi aluksi etäkonsultaatioajan, jossa voidaan yhdessä miettiä, olisiko terapiasta apua.”Yhteydenotto ei tarkoita sitoutumista pitkään prosessiin. Joskus jo yksi keskustelu tai pieni harjoitus voi tuoda muutosta.”Voi lähteä kokeilemaan kevyesti kotona, esimerkiksi muutamalla pienellä aktiviteetilla.”Maija KomonenKirjoittaja toimi sosiaalityön harjoittelijana Interpediassa keväällä 2025Yhteystietoja:Theraplay.fiJohanna Blåfield, Aatos-klinikka