Ruotsin adoptioselvitys julkaistiin - ei välittömiä vaikutuksia Interpedian adoptiotoimintaan

Ruotsissa on tänään julkaistu selvitys, jossa käsitellään maan kansainvälisiä adoptioita noin 70 vuoden ajalta aina nykypäivään saakka.

Selvityksen laatineen työryhmän yhtenä ehdotuksena on, että Ruotsin tulisi harkita adoptiotoiminnan lopettamista nykyisessä muodossaan seuraavien vuosien aikana tai vaihtoehtoisesti tehdä muutoksia Ruotsin kansainvälisen adoptiotoiminnan rakenteisiin.

Selvityksen suositukset ovat olleet alustavasti tiedossa jo loppuvuodesta 2024 lähtien, kun raportin luonnos vuosi julkisuuteen ja asiaa käsiteltiin Ruotsin mediassa.

Monissa Euroopan maissa on 2020-luvulla tehty erilaisia selvityksiä adoptiotoiminnan historiasta. Selvitysten taustalla on ollut huoli kansainvälisten adoptioiden eettisyydestä sen jälkeen, kun näissä maissa on yksittäisten vanhojen adoptioiden taustalta paljastunut erilaisia väärinkäytöksiä.

Ruotsissa selvityksen toimeksiantona oli etsiä mahdollisia epäkohtia Ruotsin kansainvälisten adoptioiden historiasta, joita selvitys on tunnistanut etenkin adoptiotoiminnan alkuvuosikymmeniltä. Ruotsiin on adoptoitu yhteensä noin 50 000–60 000 lasta 1950-luvulta alkaen. Suomessa on kansainvälisesti adoptoituja noin 5 000.

Suomessa kansainväliset adoptiot alkoivat vasta 1970-luvulla, jolloin Suomi oli vielä lapsia ulkomaille lähettävä maa. Suomessa adoptiotoiminta on ollut säädellympää kuin esimerkiksi Ruotsissa. Pitkä kokemus kotimaan adoptioista sekä lapsia lähettävän maan näkökulma toivat ymmärrystä lainsäädännön, valvonnan ja dokumentoinnin merkityksestä.

Interpedialle tärkeintä kansainvälisessä adoptiotoiminnassa on aina lapsen etu ja lakien ja kansainvälisten säädösten noudattaminen. Toivomme, että meneillään oleva keskustelu vie kansainvälisen adoption käytäntöjä jälleen eteenpäin. Julkisessa keskustelussa adoptioihin liitetty byrokratia ja pitkä prosessi nähdään usein negatiivisessa valossa. Adoptio on juridinen prosessi, jonka vaiheiden läpikäyminen on adoption kaikkien osapuolten etu. Lapsen edun tulee olla adoptiojärjestöjen kansainvälisen adoptiotoiminnan perusta.

Selvitys on tänään luovutettu Ruotsin viranomaisten ja poliittisten päättäjien käsittelyyn. Seuraamme tilannetta ja perehdymme selvityksen sisältöön.

Selvityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia Interpedian adoptiotoimintaan. Suomen adoptiolautakunta on kommentoinut selvitystä tiedotteessaan

Interpedian jälkipalvelu palvelee kaikkia Interpedian kautta adoptoituja oman taustan selvittämisessä ja taustaan liittyvissä pohdinnoissa.

Lisätietoja:

Laki ja etiikka (Kansainvälisten adoptioiden säätely ja valvonta sekä eettisiä kysymyksiä)

Edellisen kerran kansainvälisistä adoptioista keskusteltiin vilkkaasti muutama vuosi sitten. Silloin kirjoitimme verkkosivuillemme näin:

Keskustelua kansainvälisistä adoptioista

Keskustelu kansainvälisistä adoptioista jatkuu

Suomessa tehtiin alustava tutkimus eri maiden adoptioselvityksistä (valmistui vuonna 2022). Suomen adoptioselvityksestä kirjoitimme:

Selvitys kansainvälisestä adoptiosta valmistui