Kysymyksiä adoptiosta

Olemme tähän koonneet meiltä usein kysyttyjä kysymyksiä. Järjestämme myös infotilaisuuksia sekä adoptiota harkitseville, adoptioneuvonnassa oleville että adoptionhakijoille. 

Usein kysyttyjä kysymyksiä

1. Miten aloitan adoptioprosessin?

Adoptio edellyttää adoptioneuvontaa, jonka järjestää oman hyvinvointialueen sosiaalitoimisto joko itse tai ulkoistettuna palveluna. Ota siis yhteyttä hyvinvointialueesi sosiaaliviranomaiseen adoptioneuvonnan aloittamiseksi.

Lasta toivovat voivat saada myös kansainvälisen adoptiopalvelun antajalta eli Interpedialta tietoja mahdollisuuksistaan kansainväliseen adoptioon sekä adoptioprosessin kulusta. Pohdinnan tueksi voit tilata Interpedian tietopaketin kansainvälisestä adoptiosta.

2. Mitä on adoptioneuvonta?

Adoptioneuvonnan aikana voit rauhassa pohtia sitä, onko kansainvälinen adoptio sinulle ja perheellesi sopiva vaihtoehto. Neuvonnan aloittaminen ei ole vielä adoptiopäätös. Adoptioneuvonnan pituus riippuu täysin hakijoiden henkilökohtaisesta tilanteesta, yleensä se kestää noin vuoden. Sen aikana keskustellaan mm. hakijoiden taustasta ja nykytilanteesta, adoptiomotiiveista, parisuhteesta, mahdollisesta lapsettomuustaustasta, valmiuksista kansainväliseen adoptioon sekä adoptoitavista lapsista. Neuvonta on maksutonta, ja se voi myös olla mahdollisuus syvälliseen vanhemmuuden pohdintaan.

Viimeistään neuvonnan loppuvaiheessa otetaan yhteys kansainvälisen adoption palvelunantajaan eli Interpediaan. Palvelunantajan kautta haetaan adoptiolupaa Suomen adoptiolautakunnalta sekä keskustellaan kohdemaan valinnasta.

3. Kuinka kauan adoptioprosessi kestää?

Adoptioprosessit ovat nykyään hyvin yksilöllisiä, joten niiden kesto vaihtelee suuresti. Adoptoitavalle lapselle pyritään löytämään hänen tarpeitaan parhaiten vastaava perhe. Adoptiohakijoiden omat valmiudet ja toiveet ovat myös tärkeitä tekijöitä, kun etsitään lapselle vanhempia. Kohdemaiden omat edellytykset hakijoille vaikuttavat osaltaan prosessin pituuteen.

Adoptioprosessiin kannattaa varata aikaa noin 1–3 vuotta laskien siitä, kun adoptionhakijat ovat rekisteröityneet adoptiopalvelun asiakkaiksi. Tätä ennen adoptionhakijat ovat jo käyneet adoptioneuvonnan, jonka kesto on yleensä noin vuoden.

Adoptio on juridinen prosessi, jonka vaiheiden läpikäyminen on adoption kaikkien osapuolten etu. Jokaisen lapsen kohdalla adoptiopäätöksen on oltava tarkoin harkittu. Tämä on usein aikaa vievä prosessi, ja samalla viranomaisten on pyrittävä tekemään lapsen kannalta paras mahdollinen ratkaisu niin, ettei lapsi joudu odottamaan pysyviä olosuhteita liian pitkään.

Lisätietoja toteutuneista odotusajoista saat maakohtaisilta sivuilta.

4. Missä vaiheessa siirrytään adoptiopalvelunantajan asiakkaaksi?

Palvelunantajan asiakkaaksi siirrytään adoptioneuvonnan aikana, viimeistään sen loppuvaiheessa.

Interpediaan adoptiopalvelunantajana voit tutustua infotilaisuuksissamme. Ensimmäiseksi infoksi suosittelemme Kansainvälinen adoptio ja Interpedian kohdemaat -tilaisuutta, jossa esittelemme kansainvälisen adoption prosessia, adoptiopalveluamme sekä kaikki kohdemaamme. Voit sopia myös henkilökohtaisen tapaamisen adoptiopalvelumme työntekijöiden kanssa jo neuvonnan aikana, jos haluat keskustella tarkemmin omasta tilanteestasi.

5. Mikä on adoptioneuvonnan ja adoptiopalvelun ero?

Adoptioneuvonta ja -palvelu ovat erillisiä vaiheita. Adoptioneuvontaa antaa oman hyvinvointialueen sosiaalitoimisto tai ostopalveluna Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimisto. Interpedia ei hoida adoptioneuvontaa. Interpedia on tällä hetkellä Suomen ainoa uusia asiakkaita vastaanottava kansainvälisen adoption palvelunantaja. Palvelunantaja hoitaa yhteydet adoptiokohdemaihin. Adoptioprosessin vaiheisiin voit tutustua täällä.

6. Missä vaiheessa kohdemaa valitaan?

Sopivan adoptiokohdemaan valintaa voit työstää jo adoptioneuvonnan aikana. Kohdemaa valitaan adoptioluvan saamisen jälkeen. Valinta tehdään adoptionhakijan ja Interpedian adoptiopalvelun yhteistyönä. Tavoitteena on sovittaa hakijoiden toiveet ja valmiudet kohdemaiden lasten tarpeisiin ja löytää sopivin ratkaisu.

Valintavaiheessa kannattaa osallistua Interpedian kohdemaainfoihin, joissa kerrotaan tarkemmin eri maiden prosesseista, kriteereistä ja tarpeista. Voit sopia myös henkilökohtaisen tapaamisen adoptiopalvelumme työntekijöiden kanssa ja pohtia heidän kanssaan eri vaihtoehtoja.

7. Kuka voi adoptoida?

Kansainvälinen adoptio on hyvä vaihtoehto monenlaisille hakijoille.

Kansainvälistä adoptiota rajaavat sekä Suomen adoptiolaki (AdL 22/2012) että kohdemaiden omat viranomaiset.

Suomen adoptiolainsäädännön mukaan:
• Hakijoiden tulee olla 25–50-vuotiaita
• Ikäero adoptoitavaan on oltava vähintään 18 vuotta ja enintään 45 vuotta
• Adoptiota voi hakea avioliitossa oleva aviopari yhdessä tai yksinhakija

Ulkomaisilla viranomaisilla on omat periaatteensa koskien mm. vanhempien ikää ja terveydentilaa sekä avioliiton kestoa. Näistä löytyy lisätietoa kunkin adoptiomaan kohdalta.

Lisää pohdittavaa adoptiota harkitseville.

8. Voimmeko hakeutua kansainvälisen adoption prosessiin Suomessa, jos kumpikaan hakijoista ei ole Suomen kansalainen?

Kyllä, jos hakijat asuvat vakituisesti Suomessa. Adoptioprosessin kulussa voi kuitenkin olla eroavaisuuksia hakemusvaiheesta aina lapsen maahantuloon. Hakijoiden on itse selvitettävä omat ja lapsen tarvitsemat asiakirjat omista kotimaistaan sekä lapsen maahantulo- ja kansalaisuusasiat. Eri mailla on erilaiset maahantulosäännöt ja siihen tarvittavat asiakirjat. Eroja voi olla myös siinä, kuinka nopeasti lapselle myönnetään maan kansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus.

Eri maiden vaatimukset voivat vaikuttaa kohdemaavalintaan, hakumatkan pituuteen ja kustannuksiin. Interpedian toiminta perustuu Suomen sekä adoptiokohdemaiden lainsäädäntöön ja toimintatapoihin, eli meillä ei ole ajankohtaista tietoa muiden maiden viranomaisprosesseista. Asioiden selvittely voi viedä aikaa, joten sitä kannattaa aloittaa jo ennen adoptiopäätöksen tekemistä.

9. Vaikuttaako hakijan terveydentila adoptioon?

Adoptiovanhempien terveys on merkittävä asia lapsen kannalta. Adoptiolapsi tarvitsee mahdollisimman terveet ja jaksavat vanhemmat. Adoptioneuvonnan aikana sosiaalityöntekijä arvioi aina kokonaisvaltaisesti ja tilannekohtaisesti perheen valmiudet adoptioon.

Adoptionhakijoiden, joilla on jokin hoitoa tai jatkuvaa lääkitystä vaativa sairaus, on hankittava erikoislääkärin kirjoittama lausunto (voimassa 6 kk). Lausunto esitetään neuvonnan sosiaalityöntekijälle ja liitetään mukaan adoptiolupahakemukseen. Suomen adoptiolautakunta arvioi lausuntojen perusteella hakijoiden soveltuvuutta adoptiovanhemmuuteen. Kohdemaan viranomaisilla voi olla myös omia hakijoiden terveydentilaan liittyviä vaatimuksia.

10. Kuinka kauan on täytynyt olla naimisissa ennen kuin voi adoptoida?

Suomen adoptiolaki ei aseta rajoituksia avioliiton kestolle. Sen sijaan kohdemaiden vaatimukset avioliiton kestoajasta vaihtelee. Katso lisätietoja maakohtaisilta sivuilta.

11. Voiko yksin adoptoida?

Voimme lähettää yksinhakijoiden adoptiohakemuksia kaikkiin kohdemaihimme. Osa kohdemaistamme kuitenkin priorisoi pariskuntia, kun lapselle etsitään sopivaa perhettä. Yksinhakijoiden kohdalla vakaa elämäntilanne ja lähiverkoston merkitys korostuvat. Myös yksinhakijoilta edellytetään erityistarvevalmiuksia.

12. Voivatko samaa sukupuolta olevat pariskunnat adoptoida?

Samaa sukupuolta olevien avioparien hakemuksia voi tällä hetkellä lähettää Kolumbiaan tai Etelä-Afrikkaan. Voitte kysyä lisää kohdemaiden tilanteesta adoptiopalvelumme työntekijöiltä tai sopia henkilökohtaisen tapaamisen heidän kanssaan.

13. Voiko adoptoida, vaikka perheessä olisi jo lapsia?

Perheet, joissa on adoptoituja, biologisia tai sijaislapsia, voivat adoptoida. Kohdemaillamme on omia rajoituksia koskien perheessä jo olevien lasten lukumäärää.

14. Onko perheessä jo olevan lapsen krooninen sairaus tai diagnoosi este adoptiolle?

Adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijä ottaa kantaa perheen kokonaistilanteeseen ja voimavaroihin kotiselvitystä tehdessään. Arvioinnissa on otettava huomioon adoptoitavan lapsen etu ja se, kuinka parhaiten turvataan tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi perheen kaikille lapsille. Perheessä jo olevan lapsen sairaus ei yleensä ole este adoptiolle.

15. Vaikuttaako taloudellinen tilanteeni mahdollisuuksiini adoptoida?

Tärkeintä on, että hakijoilla on vakaa taloudellinen tilanne, johon adoptiolapsen on turvallista tulla. Suomen adoptiolaki ei aseta euromääräisiä rajoja varallisuuden suhteen. Adoptioneuvonnassa perheen asumisoloja, työtilannetta sekä vanhempien mahdollisuutta hoitaa lasta kotona riittävän pitkään arvioidaan kokonaisvaltaisesti lapsen edun kannalta. Adoptioperhe voi esimerkiksi asua omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa, tärkeintä on vakaa elämäntilanne. Kotiselvitykseen kirjataan mm. tulot, varat ja velat suhteutettuna alueen yleiseen elintasoon.

Lisätietoja adoptioprosessista adoptiolautakunnan sivuilta.

16. Millaisia lapsia Interpedian kautta voi adotoida?

Viime vuosien aikana Interpedian kautta on adoptoitu 0−7-vuotiaita lapsia, poikia hieman enemmän kuin tyttöjä. Suurin osa adoptoiduista lapsista on ollut pieniä eli kaksivuotiaita tai sitä nuorempia. Tällä hetkellä kauttamme voi adoptoida lapsia Etelä-Afrikasta, Intiasta, Kolumbiasta ja Thaimaasta.

Adoptiolapsella on aina jossain määrin erityisen hoivan ja tuen tarvetta. Erityistarpeet vaihtelevat fyysisistä erityistarpeista erilaisiin lapsen ja biologisten vanhempien taustoihin tai lastenkotitaustaan liittyviin erityistarpeisiin. Osalla lapsista biologisten vanhempien tausta on tuntematon ja osa on huostaanotettuja tai adoptioon luovutettuja, jolloin lapsen taustasta tiedetään enemmän.

Adoptiotilastoja

17. Mistä adoptioperheet voivat saada tukea perhe-elämään?

Adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijältä sekä adoptiokuraattorilta voi saada tukea perheen arkeen. Riittävän pitkä kotihoito, verkostoituminen muiden perheiden kanssa vertaistuen saamiseksi ja erilaiset koulutuspäivät voivat tukea arkea perheessä. Erilaiset terapiat, kuten Theraplay-vuorovaikutusterapia, ovat usein olleet avuksi esimerkiksi kiintymyssuhdepulmissa.

Tukea perheille

18. Paljonko adoptioprosessi maksaa?

Adoptioprosessin kustannukset muodostuvat Interpedialle maksettavista palvelumaksuista ja adoptiokulukorvauksesta. Näiden lisäksi asiakkaille aiheutuu vaihtelevassa määrin kustannuksia asiakirjojen hankkimisesta ja käännättämisestä sekä hakumatkasta. Palvelumaksut kattavat adoptiotoiminnasta aiheutuvista kuluista sen osan, jota ei voida rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuksilla tai muilla tuotoilla. Palvelumaksujen määräytyminen perustuu Interpedialle adoptiopalvelun antamisesta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin. Interpedia on voittoa tuottamaton järjestö.

Lue lisää adoption kustannuksista.

19. Kuinka suuri on adoptiotuki ja miten sitä haetaan?

Ulkomailta lapsen adoptoivat saavat Kelasta tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Adoptiotuki on kertaluontoinen ja veroton. Tuen suuruus riippuu lapsen synnyinmaasta. Adoptiotukea voi hakea jo lapsiesityksen saamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa lapsen hoitoon ottamisesta. Tarkempia tietoja adoptiotuesta saat Kelan verkkosivuilta.

20. Onko adoptiovalmennuskurssille osallistuminen välttämätöntä?

Interpedia suosittelee lämpimästi valmennuskurssin käymistä. Adoptiovalmennuskurssit ovat erinomainen tilaisuus valmistautua adoptiovanhemmuuteen. Suurin osa adoptiokontakteistamme edellyttää hakijoilta adoptiovalmennuskurssin käymistä ja kaikissa kontakteissa kurssin käyminen luetaan hakijoille eduksi. Kurssille voi osallistua jo adoptioneuvonnan aikana tai se on erinomainen tapa hyödyntää odotusaikaa. Valmennuskurssit ovat myös hyvä mahdollisuus verkostoitua muiden samassa tilanteessa olevien adoptio-odottajien kanssa.

Lisätietoja Yhteiset Lapsemme ry:n sivuilta

21. Mitä tarkoitetaan adoption jälkeisellä seurannalla?

Lapsen saavuttua adoptioneuvonta jatkuu sosiaalityöntekijän seurantakäynneillä. Sosiaalityöntekijältä saa tukea ja vinkkejä perhe-elämään ja vuorovaikutukseen. Seurannan tarkoituksena on perheen tukemisen lisäksi kertoa perheen kuulumisia lapsen synnyinmaahan. Seurantakäyntien pohjalta sosiaalityöntekijä laatii seurantaraportteja.

Joidenkin maiden kohdalla perhe laatii sosiaalityöntekijän raporttien lisäksi raportteja myös itse. Interpedia vastaa seurantaraporttien lähettämisestä lapsen synnyinmaahan.

Seurannan pituus vaihtelee kohdemaittain. Adoptiomaan vaatiman virallisen seurannan pituudesta riippumatta perheellä on oikeus saada tukea toimivaan arkeen ja vuorovaikutukseen adoptioneuvonnasta.

Lue lisää seurantaraportoinnista.

22. Mitä tarkoittaa adoption jälkipalvelu?

Adoptiopalvelunantaja on velvollinen säilyttämään kopiot adoptioprosessin aikana saaduista ja tehdyistä asiakirjoista vähintään 100 vuotta niiden laatimisesta. Adoptioperhe saa aina alkuperäiset asiakirjat. Adoptoitu perheineen tai hänen jälkeläisensä voivat tulla tutustumaan asiakirjakopioihin Interpedian toimistolle. Tässä yhteydessä haluamme tarjota tukemme dokumentteihin sekä adoptioprosessiin ja adoptoidun taustoihin liittyviin pohdintoihin.

Interpedian adoption jälkipalvelu voi auttaa myös adoptoidun taustaan liittyvissä selvityksissä sekä juurimatkojen järjestelyissä.

Lue lisää adoption jälkipalvelusta.