Kysymyksiä adoptiosta

Kuka voi adoptoida?

Kansainvälistä adoptiota rajaavat sekä Suomen adoptiolaki (AdL 22/2012) että kontaktimaiden omat viranomaiset. Suomen adoptiolainsäädännön mukaan:

  • Hakijoiden tulee olla 25–50-vuotiaita
  • Ikäero adoptoitavaan on oltava vähintään 18 vuotta ja enintään 45 vuotta
  • Adoptiota voi hakea avioliitossa oleva aviopari yhdessä tai yksinhakija

Ulkomaisilla viranomaisilla on omat periaatteensa koskien mm. vanhempien ikää, avioliiton kestoa sekä taloudellista tilannetta, joista löytyy lisätietoa kunkin adoptiomaan kohdalta.

Täytyykö olla terve, jotta voi adoptoida?

Adoptiolapsen tulo perheeseen on vaativa elämänvaihe, joka voi aktivoida useita sairauksia. Tulevien vanhempien tulee siis olla mahdollisimman terveitä. Adoptioneuvonnan aikana sosiaalityöntekijä arvioi aina kokonaisvaltaisesti ja tilannekohtaisesti perheen valmiudet adoptioon. Adoptionhakijoiden, joilla on jokin hoitoa tai jatkuvaa lääkitystä vaativa sairaus, esim. diabetes, epilepsia tai reuma, on hankittava erikoislääkärin kirjoittama lausunto. Lausunto esitetään sosiaalityöntekijälle ja liitetään mukaan adoptiolupahakemukseen. Suomen adoptiolautakunnan myöntämä lupa kansainväliseen adoptioon ei vielä takaa sitä, että ulkomainen kontakti hyväksyy hakijan.

Voiko adoptoida, vaikka perheessä olisi jo lapsia?

Perheet, joissa on adoptoituja, biologisia tai sijaislapsia, voivat adoptoida. Kontakteillamme on omia vaatimuksiaan sille, kuinka monta lasta hakijaperheessä voi korkeintaan olla.

Onko perheessä jo olevan lapsen sairaus este adoptiolle?

Sosiaalityöntekijä ottaa kantaa perheen kokonaistilanteeseen ja voimavaroihin kotiselvitystä tehdessään. Arvioinnissa on ensisijaisesti otettava huomioon adoptoitavan lapsen etu ja kuinka parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle. Perheessä jo olevan lapsen sairaus ei automaattisesti ole este adoptiolle.

Kuinka kauan on täytynyt olla naimisissa ennen kuin voi adoptoida?

Suomen adoptiolaki ei aseta vaatimuksia avioliiton kestolle. Sen sijaan ulkomaan kontaktien vaatimus avioliiton kestoajasta vaihtelee. Katso lisätietoja maakohtaisilta sivuilta.

Täytyykö minun olla varakas voidakseni adoptoida?

Suomen adoptiolaki ei aseta mitään euromääräisiä rajoja varallisuuden suhteen. Kuitenkin jotkut kontaktimaat asettavat hakijoille kriteereitä varallisuuden suhteen, näistä lisätietoa maakohtaisilla sivuilla. Adoptioneuvonnassa perheen asumisoloja, päivähoito- ja koulutusmahdollisuuksia sekä toisen vanhemman mahdollisuutta hoitaa lasta kotona arvioidaan kokonaisvaltaisesti lapsen edun kannalta. Kotiselvitykseen kirjataan mm. tulot, varat ja velat suhteutettuna alueen yleiseen elintasoon.

Miten aloitan adoptioprosessin?

Adoptio edellyttää adoptioneuvontaa, jota antaa kunnan sosiaalihuollon toimielin tai adoptiotoimisto. Ota siis yhteyttä kotikunnan sosiaaliviranomaiseen adoptioneuvonnan aloittamiseksi. Lasta toivovat saavat myös kansainvälisen adoptiopalvelun antajalta tietoja mahdollisuuksistaan kansainväliseen adoptioon sekä sitä koskevista menettelyistä ja palveluista.

Kuinka kauan adoptioprosessi kestää?

Adoptioprosessin kesto vaihtelee suuresti ja siihen vaikuttavat monet seikat. Adoptiohakijoiden omat toiveet ja valmiudet ovat tärkeä tekijä, kun etsitään lapselle vanhempia. Kohdemaiden omat edellytykset hakijoille vaikuttavat osaltaan prosessin pituuteen. Adoptioprosessiin kannattaa varata aikaa ainakin 1–5 vuotta laskien siitä kun adoptionhakijat ovat rekisteröityneet adoptiopalvelun asiakkaiksi. Tätä ennen adoptionhakijat ovat jo käyneet adoptioneuvonnan, jonka kesto on yleensä noin vuoden.

Millaisia erityistarpeita lapsilla on?

Erityistarpeet vaihtelevat. Esimerkiksi Kiinan erityistarpeisten lasten ohjelmasta tulevilla on seuraavia: huuli- ja suulakihalkiot, ortopediset diagnoosit, hepatiitti-B, epämuodostumat ja näkö- ja kuulovammat. Kaikki kansainvälisen adoption piiriin tulevat lapset eivät ole erityistarpeisia. Riittävän pitkä kotihoito, verkostoituminen muiden perheiden kanssa vertaistuen saamiseksi ja erilaiset koulutuspäivät voivat tukea erityistarpeisen lapsen arkea perheessä. Erilaiset terapiat, kuten Theraplay-vuorovaikutusterapia, ovat usein olleet avuksi esimerkiksi kiintymyssuhdepulmissa. Myös adoptiokuraattoriin kannattaa olla yhteydessä.

Paljonko adoptioprosessi maksaa?

Adoptioprosessin kustannukset muodostuvat Interpedialle maksettavista palvelumaksuista ja adoptiokulukorvauksesta. Näiden lisäksi asiakkaille aiheutuu vaihtelevassa määrin kustannuksia asiakirjojen hankkimisesta ja käännättämisestä sekä hakumatkasta. Palvelumaksut kattavat adoptiotoiminnasta aiheutuvista kuluista sen osan, jota ei voida rahoittaa Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla tai muilla tuotoilla. Palvelumaksujen määräytyminen perustuu Interpedialle adoptiopalvelun antamisesta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin.

Lue lisää adoption kustannuksista.

Kuinka suuri on adoptiotuki ja miten sitä haetaan?

Ulkomailta lapsen adoptoivat saavat Kelasta tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Adoptiotuki on kertaluontoinen ja veroton. Tuen suuruus riippuu lapsen synnyinmaasta. Adoptiotukea voi hakea jo ennen lapsen hoitoon ottoa, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa lapsen hoitoon ottamisesta. Tarkempia tietoja adoptiotuesta saat Kelan verkkosivuilta.

Onko adoptiovalmennuskurssille osallistuminen välttämätöntä?

Interpedia suosittelee lämpimästi valmennuskurssin käymistä. Adoptiovalmennuskurssit ovat erinomainen tilaisuus valmistautua adoptiovanhemmuuteen. Suurin osa adoptiokontakteistamme edellyttää hakijoilta adoptiovalmennuskurssin käymistä ja kaikissa kontakteissa kurssin käyminen luetaan hakijoille eduksi. Kurssille voi osallistua jo adoptioneuvonnan aikana ja se on erinomainen tapa hyödyntää myös odotusaikaa.

Miksi adoptioprosessit voivat kestää vuosia?

Hakemuksen käsittelyvaiheet ja kesto riippuvat maasta ja sen toimintatavoista. Erilaiset juridiset prosessit, adoptioon tulevien lasten määrä sekä adoptionhakijoiden valmiudet vaikuttavat adoptioprosessin kestoon. Suomen laki ja kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että adoptiossa kotia tarvitsevalle lapselle haetaan kotia ja vanhempia, ja määräävänä periaatteena on lapsen edun toteutuminen. Tämän turvaamiseksi adoptiossa noudatetaan kunkin maan lakeja sekä kansainvälisiä sopimuksia.

Missä vaiheessa adoptiopalvelunantaja valitaan?

Palvelunantaja valitaan adoptioneuvonnan aikana, viimeistään siinä vaiheessa, kun kotiselvitys on valmistunut. Hakija voi valita minkä tahansa palvelunantajan riippumatta siitä, missä adoptioneuvonta on annettu.

Missä vaiheessa kontaktimaa valitaan?

Kun adoptiolupa on saatu, voi adoptionhakija valita sopivimman ulkomaisen palveluntarjoajan eli adoptiokontaktin. Tämä tapahtuu adoptionhakijan ja Interpedian adoptiopalvelun yhteistyönä. Tavoitteena on sovittaa hakijoiden toiveet kontaktien vaatimuksiin ja löytää sopivin ratkaisu.

Mitä tarkoitetaan adoption jälkeisellä seurannalla?

Adoption jälkeistä seurantaa on kahdenlaista: sosiaalityöntekijän tekemä virallinen adoption jälkeinen adoptioneuvonta ja perheiden itsensä tekemät seurantaraportit. Näiden seurantojen pituudet vaihtelevat kohdemaittain. Lue lisää seurantaraportoinnista.

Saako jälkipalvelusta lapsen adoptiopaperit?

Adoptiopalvelunantaja on velvollinen säilyttämään adoptioprosessin aikana vastaanotetut tai tehdyt dokumentit vähintään 100 vuotta niiden laatimisesta. Niihin on mahdollista tulla tutustumaan Interpedian toimistolle. Tässä yhteydessä haluamme tarjota tukemme dokumentteihin sekä adoptioprosessiin ja adoptoidun taustoihin liittyviin pohdintoihin. Lue lisää jälkipalvelusta.