Kysymyksiä adoptiosta

Miten aloitan adoptioprosessin?

Adoptio edellyttää adoptioneuvontaa, jonka järjestää oman kotikunnan sosiaalitoimisto joko itse tai ulkoistettuna palveluna. Ota siis yhteyttä kotikunnan sosiaaliviranomaiseen adoptioneuvonnan aloittamiseksi. Lasta toivovat voivat saada myös kansainvälisen adoptiopalvelun antajalta tietoja mahdollisuuksistaan kansainväliseen adoptioon sekä adoptioprosessin kulusta.

Kuka voi adoptoida?

Kansainvälinen adoptio on hyvä vaihtoehto monenlaisille hakijoille.

Kansainvälistä adoptiota rajaavat sekä Suomen adoptiolaki (AdL 22/2012) että kohdemaiden omat viranomaiset. Suomen adoptiolainsäädännön mukaan:

  • Hakijoiden tulee olla 25–50-vuotiaita
  • Ikäero adoptoitavaan on oltava vähintään 18 vuotta ja enintään 45 vuotta
  • Adoptiota voi hakea avioliitossa oleva aviopari yhdessä tai yksinhakija

Ulkomaisilla viranomaisilla on omat periaatteensa koskien mm. vanhempien ikää, avioliiton kestoa sekä taloudellista tilannetta, joista löytyy lisätietoa kunkin adoptiomaan kohdalta.

Vaikuttaako hakijan terveydentila adoptioon?

Adoptiovanhempien terveys on merkittävä asia lapsen kannalta. Adoptiolapsi tarvitsee mahdollisimman terveet ja jaksavat vanhemmat. Adoptioneuvonnan aikana sosiaalityöntekijä arvioi aina kokonaisvaltaisesti ja tilannekohtaisesti perheen valmiudet adoptioon. Adoptionhakijoiden, joilla on jokin hoitoa tai jatkuvaa lääkitystä vaativa sairaus, on hankittava erikoislääkärin kirjoittama lausunto. Lausunto esitetään sosiaalityöntekijälle ja liitetään mukaan adoptiolupahakemukseen. Suomen adoptiolautakunta arvioi lausuntojen perusteella hakijoiden soveltuvuutta adoptiovahemmuuteen. Kohdemaan viranomaisilla voi olla myös omia hakijoiden terveydentilaan liittyviä vaatimuksia.

Kuinka kauan on täytynyt olla naimisissa ennen kuin voi adoptoida?

Suomen adoptiolaki ei aseta vaatimuksia avioliiton kestolle. Sen sijaan kohdemaiden vaatimus avioliiton kestoajasta vaihtelee. Katso lisätietoja maakohtaisilta sivuilta.

Voivatko samaa sukupuolta olevat pariskunnat adoptoida?

Samaa sukupuolta olevat avioparit voivat adoptoida. Suurin osa adoptiokohdemaista rajoittaa samasukupuoliparien adoptioita. Ajantasaiset tiedot kohdemaiden tilanteesta saat adoptiovastaaviltamme.

Voiko adoptoida, vaikka perheessä olisi jo lapsia?

Perheet, joissa on adoptoituja, biologisia tai sijaislapsia, voivat adoptoida. Kohdemaillamme on omia vaatimuksiaan sille, kuinka monta lasta hakijaperheessä voi korkeintaan olla.

Onko perheessä jo olevan lapsen krooninen sairaus tai diagnoosi este adoptiolle?

Adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijä ottaa kantaa perheen kokonaistilanteeseen ja voimavaroihin kotiselvitystä tehdessään. Arvioinnissa on ensisijaisesti otettava huomioon adoptoitavan lapsen etu ja kuinka parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle. Perheessä jo olevan lapsen sairaus ei yleensä ole este adoptiolle.

Vaikuttaako taloudellinen tilanteeni mahdollisuuksiini adoptoida?

Suomen adoptiolaki ei aseta euromääräisiä rajoja varallisuuden suhteen. Tärkeää on, että hakijoilla on vakaa taloudellinen tilanne. Adoptioneuvonnassa perheen asumisoloja, työtilannetta sekä vanhempien mahdollisuutta hoitaa lasta kotona riittävän pitkään arvioidaan kokonaisvaltaisesti lapsen edun kannalta. Kotiselvitykseen kirjataan mm. tulot, varat ja velat suhteutettuna alueen yleiseen elintasoon.

Kuinka kauan adoptioprosessi kestää?

Adoptioprosessit ovat nykyään hyvin yksilöllisiä joten niiden kesto vaihtelee suuresti. Adoptiohakijoiden omat toiveet ja valmiudet ovat tärkeä tekijä, kun etsitään lapselle vanhempia. Kohdemaiden omat edellytykset hakijoille vaikuttavat osaltaan prosessin pituuteen. Adoptioprosessiin kannattaa varata aikaa noin 1–4 vuotta laskien siitä kun adoptionhakijat ovat rekisteröityneet adoptiopalvelun asiakkaiksi. Tätä ennen adoptionhakijat ovat jo käyneet adoptioneuvonnan, jonka kesto on yleensä noin vuoden.

Millaisia erityistarpeita lapsilla on?

Adoptiolapsella on aina jossain määrin erityisen hoivan ja tuen tarvetta. Erityistarpeet vaihtelevat fyysisistä erityistarpeista erilaisiin lapsen ja biologisen vanhempien taustoihin tai lastenkotitaustaan liittyviin erityistarpeisiin. Adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijältä sekä adoptiokuraattorilta voi saada tukea perheen arkeen. Riittävän pitkä kotihoito, verkostoituminen muiden perheiden kanssa vertaistuen saamiseksi ja erilaiset koulutuspäivät voivat tukea erityistarpeisen lapsen arkea perheessä. Erilaiset terapiat, kuten Theraplay-vuorovaikutusterapia, ovat usein olleet avuksi esimerkiksi kiintymyssuhdepulmissa.

Paljonko adoptioprosessi maksaa?

Adoptioprosessin kustannukset muodostuvat Interpedialle maksettavista palvelumaksuista ja adoptiokulukorvauksesta. Näiden lisäksi asiakkaille aiheutuu vaihtelevassa määrin kustannuksia asiakirjojen hankkimisesta ja käännättämisestä sekä hakumatkasta. Palvelumaksut kattavat adoptiotoiminnasta aiheutuvista kuluista sen osan, jota ei voida rahoittaa Veikkauksen avustuksilla tai muilla tuotoilla. Palvelumaksujen määräytyminen perustuu Interpedialle adoptiopalvelun antamisesta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin.

Lue lisää adoption kustannuksista.

Kuinka suuri on adoptiotuki ja miten sitä haetaan?

Ulkomailta lapsen adoptoivat saavat Kelasta tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Adoptiotuki on kertaluontoinen ja veroton. Tuen suuruus riippuu lapsen synnyinmaasta. Adoptiotukea voi hakea jo lapsiesityksen saamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa lapsen hoitoon ottamisesta. Tarkempia tietoja adoptiotuesta saat Kelan verkkosivuilta.

Onko adoptiovalmennuskurssille osallistuminen välttämätöntä?

Interpedia suosittelee lämpimästi valmennuskurssin käymistä. Adoptiovalmennuskurssit ovat erinomainen tilaisuus valmistautua adoptiovanhemmuuteen. Suurin osa adoptiokontakteistamme edellyttää hakijoilta adoptiovalmennuskurssin käymistä ja kaikissa kontakteissa kurssin käyminen luetaan hakijoille eduksi. Kurssille voi osallistua jo adoptioneuvonnan aikana ja se on erinomainen tapa hyödyntää myös odotusaikaa.

Missä vaiheessa adoptiopalvelunantaja valitaan?

Palvelunantaja valitaan adoptioneuvonnan aikana, viimeistään siinä vaiheessa, kun kotiselvitys on valmistunut. Hakija voi valita minkä tahansa palvelunantajan riippumatta siitä, missä adoptioneuvonta on annettu.

Missä vaiheessa kohdemaa valitaan?

Kun adoptiolupa on saatu, voi adoptionhakija valita sopivimman kohdemaan. Tämä tapahtuu adoptionhakijan ja Interpedian adoptiopalvelun yhteistyönä. Tavoitteena on sovittaa hakijoiden toiveet kohdemaiden vaatimuksiin ja löytää sopivin ratkaisu.

Mitä tarkoitetaan adoption jälkeisellä seurannalla?

Adoption jälkeistä seurantaa on kahdenlaista: adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijän tekemä virallinen adoption jälkeinen adoptioneuvonta ja perheiden itsensä tekemät seurantaraportit. Näiden seurantojen pituudet vaihtelevat kohdemaittain. Lue lisää seurantaraportoinnista.

Saako jälkipalvelusta lapsen adoptiopaperit?

Adoptiopalvelunantaja on velvollinen säilyttämään adoptioprosessin aikana vastaanotetut tai tehdyt dokumentit vähintään 100 vuotta niiden laatimisesta. Niihin on mahdollista tulla tutustumaan Interpedian toimistolle. Tässä yhteydessä haluamme tarjota tukemme dokumentteihin sekä adoptioprosessiin ja adoptoidun taustoihin liittyviin pohdintoihin. Lue lisää jälkipalvelusta.