Adoption lähtökohdat

Lapsen etu on tärkein

Adoptiossa ensisijaisena tavoitteena tulee aina olla lapsen etu. Tutkimukset ovat osoittaneet selvästi sen, että lapsen kehityksen kannalta perhe on lastensuojelulaitosta parempi kasvuympäristö.

Pysyvä perhe lapselle ensisijaisesti syntymämaasta

Kansainvälisten sopimusten mukaan

• suojelua tarvitsevan lapsen kohdalla ensisijaisesti tuetaan lapsen biologista perhettä, toissijaisesti etsitään pysyvää sijoitusta lapsen syntymämaasta.
• kansainvälinen adoptio on mahdollinen niiden adoptioon vapautuvien lasten kohdalla, joille ei löydy pysyvää perhettä synnyinmaasta.

Mitä edellytetään adoptiovanhemmiksi hakevilta?

Lapselle pyritään löytämään vanhemmat, joilla on riittävät voimavarat ja motivaatio hoitaa ja kasvattaa lasta. Tämä tarkoittaa adoptioperhettä, jolla on fyysiset, psyykkiset ja taloudelliset edellytykset ottaa vastuu lapsesta.

Suomen adoptiolain mukaan adoptionhakijan tulee olla täyttänyt 25 vuotta, ja hakija ei saa olla 50 vuotta vanhempi. Adoptoitavan lapsen ja adoptionhakijan ikäeron tulee olla vähintään 18 vuotta ja se saa olla enintään 45 vuotta.

Adoptiomailla on erilaisia vaatimuksia koskien mm. vanhempien ikää, terveydentilaa, avioliiton kestoa, taloudellista tilannetta ja koulutusta. Lapsia adoptioon luovuttavat maat voivat suhtautua myös eri tavalla esimerkiksi taustalla olevaan avioeroon tai mielenterveysongelmiin.

Adoptioprosessi alkaa adoptioneuvonnalla

Suomen adoptiolaki edellyttää, että hakijat saavat adoptioneuvontaa.

Neuvonnan aikana sosiaalityöntekijä sekä valmentaa hakijoita adoptiovanhemmuuteen että myös arvioi adoptionhakijoiden soveltuvuutta adoptiovanhemmiksi monien eri tekijöiden kannalta. Tällaisia ovat esimerkiksi ikä, perhetilanne, terveydentila, taloudellinen tilanne, kasvatuskyvyt ja motiivit adoptioon. Lisäksi keskustellaan hakijoiden perhehistoriasta kiintymys- ja kasvatuskokemuksineen.

Tyypillisesti adoptioneuvonta kestää noin vuoden, mutta se voi olla myös hieman lyhyempi tai pidempi.

Adoptiopalvelun eli Interpedian asiakkuus

Kansainvälisen adoption edellytys on adoptiopalvelunantajan asiakkuus. Interpedian asiakkaaksi rekisteröidytään yleensä adoptioneuvonnan aikana.

Interpedia on tällä hetkellä ainoa kansainvälisen adoption palvelunantaja, joka ottaa vastaan uusia adoptionhakijoita Suomessa.

Adoptioprosessi Interpedian kautta adoptoidessa

Kansainvälisiin adoptioihin vaikuttavat lait ja kansainväliset sopimukset

Interpedian toiminta perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteisiin.

Kansainvälisiä adoptioita säätelevät Suomessa Adoptiolaki (22/2012) ja siihen tehdyt muutokset. Lisäksi adoptioita ohjaa Asetus adoptiosta(202/2012).

Adoptiotoimintaa säädellään lainsäädännön lisäksi kansainvälisillä sopimuksilla, joista tärkeimpänä ns. Haagin sopimus (Haagissa vuonna 1993 tehty lasten suojelua sekä yhteistyötä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa koskeva yleissopimus).

Suomen adoptiolautakunta on adoptioasioiden keskusviranomainen Suomessa. Adoptiolautakunta myöntää Interpedialle toimiluvan, hyväksyy adoptiopalvelumme ulkomaiset yhteistyökumppanit ja myöntää adoptionhakijoille adoptioluvat.

Interpedia noudattaa toiminnassaan myös seuraavia kansainvälisiä suosituksia:

HCCH:n (Hague Conference on Private International Law) Guide to Good Practice -ohjeistukset 1 ja 2 sekä pohjoismaisten ja eurooppalaisten adoptiotoimijoiden eettiset säännöt.

Lisätietoa: Laki ja etiikka

Kustannukset

Adoption kustannukset vaihtelevat kohdemaiden maksujen mukaan. Interpedian adoptiotoimintaa ja sen taloutta valvovat yhdistyksen tilintarkastajien lisäksi Suomen adoptiolautakunta sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).

Lue myös: Usein kysyttyjä kysymyksiä adoptiosta