Pohjoismaisessa adoptiokonferenssissa Reykjavikissa keskusteltiin hyvistä käytännöistä

Nordic Adoption Councilin eli NAC:n adoptiokonferenssi järjestettiin tänä vuonna Reykjavikissa Islannissa 19.–20.9.2019. Teemana oli ”Kansainvälisen adoption parhaat käytännöt”. Konferenssi oli jälleen kerran erinomainen tilaisuus tavata kollegoita ja syventää pohjoismaista yhteistyötä.

Konferenssin ohjelma alkoi torstaina adoptioammattilaisille suunnatulla työpajalla, jonka alusti yhdysvaltalainen professori David Brodzinsky. Hän puhui adoptoitujen sopeutumisesta ja kokemuksista, identiteetin ja taustan etsinnästä sekä adoptoitujen kokemista menetyksistä. Hän korosti avoimen ja hyväksyvän kommunikaation merkitystä perheessä.

Perjantain Open day -seminaaripäivän aloitti Islannin presidentin puoliso Eliza Reid, joka toivotti meidät tervetulleiksi sateiseen Reykjavikiin.

Millaista on hyvä adoptioyhteistyö?

Aamupäivän aikana saimme katsauksen Islannin adoptiojärjestelmään sekä Islannin ja Tšekin välisen adoptioyhteistyön hyviin käytäntöihin. Kansainvälisessä adoptioyhteistyössä on tärkeää luottamus ja hyvä kommunikaatio järjestöjen välillä sekä hyvin valmistellut lapset ja adoptionhakijat. Tavoitteena on löytää juuri kyseiselle lapselle parhaiten sopivat vanhemmat. Vastaanottavan maan järjestön on kunnioitettava lähettävän maan työtä, lainsäädäntöä ja vaatimuksia. Muuten yhteistyöllä ei ole pohjaa.

Tšekissä lasten psykologiset tutkimukset ovat tärkeä osa prosessia, jossa pyritään löytämään ne lapset, jotka voisivat hyötyä kansainvälisestä adoptiosta. Islannissa taas valmennetaan adoptionhakijoita kansainväliseen adoptioon ja lapsen kohtaamiseen. Lähettävän maan kannalta on tärkeää, että hakijat ovat avoimia ja lapsikeskeisiä, tietoisia perheen ulkopuolella asuvien lasten erityispiirteistä sekä hyviä kommunikoijia. ”Lapsi ei välttämättä pysty antamaan mitään takaisin aluksi, joten valmistautuminen on tärkeää”, sanoi Tšekin keskusviranomaisen edustaja Ondrej Bousa.

Saimme päivän aikana ihailla mm. adoptiolasten upeita piirustuksia

Lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten adoptio-osaamista on lisättävä

Seminaari jatkui väitöskirjatutkija, Pelastakaa Lapset ry:n sosiaalityöntekijä Päivi Pietarilan tutkimuksella erityistarpeisten lasten adoptiovanhempien kokemuksista. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat olivat omistautuneita ja motivoituneita, mutta kaipasivat enemmän tukea adoptioon liittyvään erityisyyteen. Fyysisiin erityispiirteisiin saa yleensä hyvää hoitoa. Adoptioon liittyvät vaikeudet usein ilmenevät esimerkiksi päiväkodin tai koulun aloituksen yhteydessä, mutta viranomaiset eivät tunnistaneet tai uskoneet perheiden ongelmia. Parhaan tuen perheet olivat saaneet läheisiltä ja vertaisilta.

David Brodzinsky kertoi mielenterveystyöntekijöiden adoptio-osaamisen lisäämisestä. Hän sanoi, että adoption jälkeinen tuki lapsille ja perheille on tällä hetkellä adoptiokentän merkittävin haaste. Terveydenhuollon ammattilaisten adoptio-osaamisen lisääminen on tärkeää. On ymmärrettävä lapsen taustan vaikutus esimerkiksi käyttäytymiseen. Lapsella voi olla käyttäytymismalleja, jotka ovat auttaneet selviytymään lastenkotiympäristössä, mutta jotka osoittautuvat perheessä ei-toivotuiksi. Esimerkiksi ruuan varastaminen ja piilottaminen voi olla tällainen malli.

Onnistuneeseen adoptioon liittyy valmentautuminen ennen adoptiota sekä tehokkaan tuen, kuten terapian, hyvä saatavuus lapsen saapumisen jälkeen. Valmennuksen ansiosta adoptioperheet hakevat helpommin apua ongelmiin kuin muut perheet.

Pohjoismaista adoptiotyötä kehitetään edelleen

Seminaari päättyi NAC:n puheenjohtaja Irene Pärssinen-Hentulan katsaukseen pohjoismaisesta adoptiokentästä ja sen muutoksista vuosien varrella. Laskevista adoptioluvuista huolimatta pohjoismainen toimiva adoptiosysteemi on yhä paikallaan. Meillä on lapsikeskeinen toimintatapa, hyviä adoptionhakijoita, toimimme lähettäviä maita kunnioittaen, eettisesti ja läpinäkyvästi. Kehitettävää on kuitenkin edelleen.

Adoption jälkipalvelun kasvu näkyy nyt yhteistyössämme. Aiemmin olemme painottaneet enemmän prosessin alkuosaa ja nyt meidän on keskityttävä enemmän adoption jälkeiseen tukeen. Prosessia on katsottava enemmän hakijan kannalta, mikä on myös lapsen etu.

Seminaarin jälkeen lauantaina kokoontui NAC:n hallitus, jossa pohdittiin käytännön yhteistyön tiivistämistä ja vahvistamista entisestään sekä erityisesti adoption jälkipalvelun rahoituspohjan varmistamista.

Kokouksessa valittiin myös uusi hallitus: Pelastakaa Lapset ry:n Irene Pärssinen-Hentula jatkaa puheenjohtajana ja Interpedian Marika Elmeranta varsinaisena jäsenenä.

Kiitos NAC, Islensk Aettleiding (The Icelandic Adoption Society) ja Vigdis House hienosta konferenssista

 

Nordic Adoption Council