Kansalaisuuswebinaarissa pohdittiin kaksoiskansalaisuutta ja sen merkitystä adoptoidun identiteetille

Kaksoiskansalaisuus on askarruttanut viime aikoina adoptoituja ja adoptioperheitä. Järjestimme yhdessä Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmän ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa maaliskuun lopussa webinaarin kansalaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Teema on selvästi ajankohtainen monessa perheessä, sillä osallistujia webinaarissa oli yli 120.

Webinaarissa pohdittiin kansalaisuutta adoptoidun identiteetin kannalta sekä käsiteltiin usein kysyttyjä kysymyksiä teemaan liittyen. Suomeen on adoptoitu lapsia noin 20 maasta, joten aivan jokaisen maan tilannetta ei käsitelty.

Kaikki adoptoitujen syntymämaat eivät salli kaksoiskansalaisuutta, mutta monet sen hyväksyvät. Osa maista sallii kansalaisuudesta luopumisen täysi-ikäisille adoptoiduille, osa antaa päätösvallan tästä myös adoptiovanhemmille. Joissakin maissa täysi-ikäisen tulee ilmoittaa halustaan säilyttää kansalaisuus maan edustustolle. Pääsääntöisesti kansalaisuus ei kuitenkaan pääty itsestään niissä maissa, joissa kaksoiskansalaisuus on mahdollinen. Jos luopuu syntymämaan kansalaisuudesta, sen takaisin saaminen voi olla vaikeaa.

Kansalaisuuden säilyttämisestä voi muodostua lapselle myöhemmässä iässä tärkeä osa identiteettiä. Muutenkin adoptioperheessä olisi tärkeää säilyttää positiivinen suhde lapsen syntymämaahan.

Maa Hyväksyy kaksoiskansalaisuuden tällä hetkellä
Bulgaria Kyllä
Etelä-Afrikka Kyllä
Kolumbia Kyllä
Kiina Ei
Intia Ei
Thaimaa Kyllä
Venäjä Kyllä
Taiwan Kyllä
Etiopia Ei
Guatemala Kyllä
Filippiinit Kyllä
Vietnam Kyllä

 

Kaksoiskansalaisella on lähtökohtaisesti samat oikeudet kuin muillakin kansalaisilla. Lisäksi jotkut maat edellyttävät, että adoptoitu matkustaa synnyinmaahansa kyseisen maan passilla, jos hänellä on kaksoiskansalaisuus.

Joskus Suomessa Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tietoihin on merkitty kaksoiskansalaisuus, vaikka synnyinmaa ei hyväksy sitä. On hyvä tarkistaa, että tiedot on merkitty oikein. Jos tiedoissa on virheitä, voitte ottaa yhteyttä Interpediaan tai suoraan DVV:hen.

DVV lähettää kirjeen ”Vahvistus Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä” kaikille 22-vuotiaille kaksoiskansalaisille. Kirje on vain ilmoitus eikä edellytä mitään toimenpiteitä, jos on asunut Suomessa viimeisten seitsemän vuoden aikana ja/tai pitänyt voimassa olevan Suomen passin.

Usein adoptioperheissä pohditaan myös esimerkiksi asevelvollisuutta. Palvelunantajien tiedossa ei kuitenkaan ole tapauksia, jossa adoptoitu olisi joutunut asepalvelukseen synnyinmaassa. Vaikka asevelvollisuus säilyisi kaksoiskansalaisilla, tämänhetkisten tietojen mukaan lähtömaat eivät aktiivisesti edellytä adoptoiduilta sen suorittamista.

Webinaarin lopuksi aikuinen Thaimaasta adoptoitu kertoi omasta kaksoiskansalaisuudestaan ja identiteettiprosessista. Hän kokee hyvin vahvasti olevansa sekä suomalainen että thaimaalainen. Hän haluaisi edustaa Thaimaata urheilujoukkueessa, joten kaksoiskansalaisuuden todistaakseen hän tarvitsisi Thaimaan passin. Passin saaminen ei kuitenkaan onnistu ilman syntymätodistusta, joka on vuosien varrella hukkunut.

Passi on paras todistus kansalaisuudesta, joten adoptiolapsen syntymämaasta saadut asiakirjat on hyvä pitää varmassa tallessa.

 

Usein kysyttyjä kysymyksiä adoption jälkipalvelusta (avautuu uuteen välilehteen)