Sinä ansaitset kivoja juttuja, ja niin minäkin

Inspiraatio tähän kirjoitukseen nousi monen asian summana. Halusimme kirjoittaa jotain hyvää. Vaikka hyvien tekojen aika on tietenkin ihan joka päivä, näin joulun alla sellaisia haluaa ihan erityisesti tehdä. Ajattelimme lapsia ja ajattelimme vanhempia. Ajattelimme vuotta taaksepäin tekemäämme työtä, mitä kaikkea olimme tehneet ja mitä olimme nähneet. Mitä voisimme antaa? Halusimme toivottaa kaikkea hyvää tulevaan jouluun ja tietenkin lähettää lämpimiä ajatuksia lapsille, maailmalla vielä oleville ja jo kotiin tulleille. Ja samalla, ja tällä kertaa ehkä jopa ennen kaikkea, ihan yhtä paljon lämpimiä ajatuksia kaikille odottaville ja lapsiperheiden vanhemmille myös.

Tänä vuonna olemme nähneet paljon hyvää ja kaunista, mutta myös väsymystä ja murheellisia hetkiä. Näistähän elämä koostuu: vaihtelevista tilanteista ja tunteista. Niin myös adoptiotyössä ja adoptioperheissä. Iloissa olemme iloinneet perheiden kanssa, ihan koko toimiston väki. Haasteiden keskellä olemme yrittäneet parhaamme, jos olemme jotenkin voineet auttaa.

Halusimme kirjoittaa jotain niin, että ehkä hymyilisitte vähän, miettisitte jotain mukavaa, ja saisitte jotain kivaa itsellenne. Ja toivoimme, että tällä saisimme vähän hyvää myös kiertämään ja saisitte ehkä uusia näkökulmia.

Haimme ajatusta ja haimme sanoja.

Yhdessäoloa ja kivoja juttuja

On pääkaupunkiseudulla sijaitseva lastentarvikeliike, jonka ikkunassa lukee: sinä ansaitset kivoja juttuja. On paljon muitakin mukavia tekstejä, jotka nostavat esille toivetta, että kaikki kokisivat olonsa hyväksi sellaisina kuin ovat. Vanhempia, perheitä ja vanhemmuutta on niin monenlaista. On erilaisia päiviä. On niitä hyviä ja aurinkoisia ja sitten on niitä, jolloin miettii, että vuoden vanhemman palkinto ei kyllä koskaan osu omalle kohdalle.

Näitä miettiessä pysähdyimme ehkä joulun yhteen keskeisimpään asiaan: yhdessäoloon. Siitähän tässä joulun juhlassa paljon on kysymys, ja näiden asioiden äärellä on usein myös meidän työmme. Adoptioperheissä kuten kaikissa muissakin perheissä, yhdessäoloa on monenlaista. On lasten ja lasten, lasten ja vanhempien, vanhempien, ja ystävien, lähipiirin, suvun ja miten kenelläkin. Adoptioperheisiin tärkeän ja keskeisen lisämausteen tuo se, että lapsella on tullessaan mukanaan menneisyys, jossa menetyksen kokemuksia voi olla paljonkin. Näiden kokemusten jälkiä lapset voivat ja saavat perheidensä tukemana paikkailla, ja siinä on yksi tämän työn hienous: Kun saa katsoa kuinka liian paljon nähneistä silmistä alkaa loistaa lapsen katse. Kuinka vakava olemus innostuu leikkimään. Tämä pysäyttää aina vain uudestaan ja uudestaan.  Sen mahdollistaa yhdessäolo turvallisten aikuisten kanssa, mahdollisuus asettua olemaan erityinen, tärkeä ja rakas. Eihän muutos helppoa aina ole, ja se voi olla hyvinkin hidasta. Voidaan mennä yksi askel eteen ja kolme taaksepäin, joskus uudestaan ja uudestaan. Ja lapsen kasvaessa jo ohitetuksi luullut asiat saattavat olla edessä uudestaan.

Ja yksi hienous on siinä, kun saa seurata, kuinka rakkaita nämä lapset vanhemmilleen ovat. Niin odotetut, kaivatut, rakastetut. Vaikka välillä voi olla väsyttävää ja vaikeaa ja kysymyksiä tuntuu edessä olevan paljon enemmän kuin vastauksia ja apua joutuu joskus ihan toden teolla etsimään. Sellaistahan se elämä välillä on.

Vierestä seuraten toivomme vanhemmille niin paljon jaksamista arkeen. Sekä siihen, että ehtii huomata ne hyvät hetket, vaikka elämässä tapahtuu paljon, ja että voimia ja tarvittavaa tukea löytyisi silloin, kun näiden tarve nousee päällimmäiseksi.

Muutoksia perheessä, muutoksia ihmissuhteissa

Kun perheeseen tulee lapsi, ja usein jo siinä vaiheessa, kun häntä odotetaan, elämän tärkeysjärjestys muuttuu merkittävästi. Tämähän on hyvin henkilökohtaista kuinka se kenelläkin käy, mutta kun vastuulla on pieni ihminen ja perhedynamiikka yhtäkkiä aivan uudenlainen, on hirveän helppoa unohtaa itsensä, ystävänsä tai parisuhteensa. Tai ainakin helppoa siirtää niitä taka-alalle, ja joskushan on pakkokin.

Tänä vuonna olemme olleet luennoilla, lukeneet artikkeleita ja tutkimuksia ja seuranneet perheiden elämää ja kuulleet niin monin tavoin tämän: Vaikka moni vanhempi ajattelee vanhemman oman ajan tai vanhempien parisuhdeajan olevan lapselta pois, pohjimmiltaan asia on kuitenkin toisin päin. Siinä samassa, kun lasta toivovat opettelevat sitä, kuinka suuri merkitys ihmissuhteilla on pienen hyvinvointiin, on hyvä muistaa se, että sama pätee myös aikuisiin. Hyvät ihmissuhteet ovat ihan keskeinen hyvinvoinnin ydintekijä myös aikuisten maailmassa ja tuovat jaksamisen muodossa paljon hyvää vanhemman rooliin. On vaikka kuinka paljon sanontoja siitä, kuinka lapsen hyvinvointi on vanhempien hyvinvoinnin varassa. Sanotaan, että parasta, mitä lapselleni voin tehdä, on rakastaa hänen toista vanhempaansa. Lapselle tekee hyvää nähdä, että hänen vanhempansa voivat hyvin sekä kumpikin omana itsenään että yhteisessä parisuhteessaan. Jos kysymyksessä on yhden vanhemman perhe, tämä pätee aivan varmasti myös muihin aikuissuhteisiin, joita vanhemmalla on ympärillään.

Olemme oppineet myös tämän: Lapselle on hyvä, jos hänen ympärillään on useita turvallisia aikuisia, jotka katsovat häntä hyväksyvä katse silmissään. Adoptioperheissä on tärkeää luoda lapselle turvallista pysyvyyttä ja ymmärrystä siitä, mikä perhe on ja keneen lapsi ensisijaisesti voi turvata. Joskus tämä ajatus on lapselta aivan hukassa, jos hän ei koskaan ole kokenut olevansa kenellekään erityinen ja on elänyt pienen elämänsä osana suurta ryhmää vaihtuvien hoitajien huomassa. On silti hyvä, että lapsi saa perheessään tottua huomaamaan, että ympärillä on myös muita läheisiä ihmisiä, joihin luottamusta voi rakentaa. Läheisten tuoma hoitoapu auttaa myös vanhempaa jaksamaan ja tuo lapselle hyvinvoivan vanhemman. On mahdollisuus löytää tasapaino, ja sitä on lastaan herkästi kuullen lupa vanhempana etsiä ja rakentaa. Tämä tuo hyvää koko perheelle.

Kerro tunteistasi sanoin tai teoin

On tietenkin helppoa kaukaa sanoa ja muistuttaa vanhempia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Nukkumattomana, stressaantuneena, moneen paikkaan joustaen ja taipuen ei ole helppoa pysähtyä asian äärelle. Joskus sitä vain jaksaa ja jaksaa. Eikä se aina ole niin helppoakaan puhua omista tunteistaan ja ajatuksistaan, vaikka ne voisivat auttaa itseä ja puolisoa jaksamaan tai tuoda hyvää läheisiin perhe- sukulais- ja ystävyyssuhteisiin.

Tässä on toinen asia mitä haluamme jakaa: Olemme nähneet ja oppineet, että on niin monta tapaa ilmaista tunteitaan. Jos ne eivät asetu sanoiksi tai aivan selkeästi ymmärrettäviksi teoiksi, on aivan ok miettiä myös muita tapoja.

Tähän liittyy joululahjavinkkimme, joka toimii toki aivan yhtä hyvin myös tavallisessa arkipäivässä: Ota paperi ja leikkaa siitä monta pientä paperinpalaa. Kirjoita jokaiseen niistä jokin hyvä ajatus, jonka haluat kertoa jollekin läheisellesi. Voit kertoa mistä hänessä pidät, mitä mukavaa muistat teidän yhdessä tehneen, mitä suunnitelmia teille toivoisit. Tai mistä häntä haluaisit vaikka kiittää. Kun olet valmis, taittele tai rullaa laput ja laita ne purkkiin. Koristele purkkia, jos haluat, mutta se on hyvä myös ihan sellaisenaan. Ihana lahja on valmis. Luulemme, että tämän asian äärellä puuhaaminen saattaa tuoda hymyn kasvoillesi, kun sitä teet ja aika varmasti hymyilyttää myös lahjan saajaa. Se voi tuoda onnea ja iloa vielä jälkeenpäin!

Toinen joululahjavinkkimme on, että järjestä yhteistä aikaa itsellesi ja läheisellesi, jolle sitä haluat antaa. Tiedämme, että tämäkin aivan todella on helpommin sanottu kuin tehty, silloin kun arki vie mennessään. Mutta se, mitä haluamme pyytää on, että ota tavoitteeksi vaikka 15 minuuttia kerrallaan ja yritä tehdä siitä tapa. Ei se haittaa, jos et ehdi joka päivä, mutta niin usein kuin vain voit. 15 minuuttia voi olla jossain välissä, missä et ole huomannut, että sille ehkä olisi tilaa. Näiden minuuttien aikana ehtii ehkä kysyä mitä kuuluu, keittää toiselle kupin kahvia ja jakaa ainakin yhteisen hetken. Yksi sanonta sanoo, että jos et tiedä mitä sanoa, sano jotain hyvää. Voit yrittää keksiä jonkun ihan pienenkin jutun. Vaikka tämä aika on lyhyt, voi se silti tuoda mukanaan jotain enemmän. Se voi riittää sellaisenaan tai olla pohja ja alku jollekin muullekin.

Joulunlämpöisiä ajatuksia

Tämä aihe on erityisesti tänä vuonna noussut niin monin tavoin esiin, ja ajattelimme, että joulun aikaan haluaisimme kanssanne tämän asian äärelle pysähtyä. Lähetämme tämän tekstin myötä lämpimimmät ajatuksemme teille aikuisille. Huolehtikaa parhaanne mukaan myös itsestänne, parisuhteestanne, ystävyyssuhteistanne sekä muista perhe- ja läheissuhteistanne. Ei sen tarvitse olla täydellistä, joskus pienetkin teot tuovat paljon hyvää mukanaan. Ne rakentavat turvallista pohjaa myös lapsille, jotka hahmottavat elämää ja ihmissuhteita seuraamalla teitä vanhempia. Sanonta ”Sinun arkesi on jonkun lapsuus” voi joskus tuntua riipaisevalta, jos arki tuntuu olevan kaaoksessa, mutta lapset ovat tarkkoja huomaamaan myös pienet arkiset asiat ja tunnelmat.  Huolehtimalla itsestään aikuiset huolehtivat myös lapsistaan. Se joskus kaiken keskellä pääsee unohtumaan. Entä jos sanoisit lapsellesi: ”Sinä ansaitset kivoja juttuja, ja niin minäkin!”

Lämmintä joulun aikaa kaikille!

 

Malla Jauhiainen ja Wilma Pomell



Interpedian sosiaalityöntekijä ja adoptiosihteeri



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *