Miksi uskomme kehitysyhteistyöhön?

Keskustelu kehitysyhteistyöstä ja sen hyödyllisyydestä on ollut ilahduttavan vilkasta alkuvuoden aikana. Porinan sai aikaan tammikuussa julkaistu Matti Kääriäisen kirja Kehitysavun kirous. Kriittisessä teoksessa puhutaan aivan oikeutetusti maailmantalouden epäreiluudesta ja sen muuttamisen tarpeellisuudesta. Hän nostaa esille hyvin sen, että rahavirrat kehitysmaista meille rikkaaseen Pohjoiseen ovat suuremmat kuin kehitysyhteistyöhön ohjatut varat. Kirja kritisoi kehitysyhteistyötä tehottomaksi ja aikansa eläneeksi. Kääriäisen mielestä kehitysyhteistyö ei ole pystynyt vähentämään köyhyyttä. Mutta onko kaikki kehitysyhteistyö epäonnistunutta puuhastelua?

Seurantaa ja arviointia

Keskustelu on järkevää ja vaatimukset ovat hyväksi. On aivan oikein, että veronmaksajien rahoilla toteutettavalta kehitysyhteistyöltä vaaditaan tuloksia. Meidän järjestöjen on oltava vastuussa veronmaksajien tai tukijoidemme rahoista.

Kääriäisen kirja tarkastelee kehitystä lähinnä talouskasvun kannalta. Kehitysyhteistyö on kuitenkin laajempaa politiikan tekoa, sen tärkeänä tehtävänä on edistää myös ihmisoikeuksia ja rauhantyötä. Kääriäinen myöntääkin konfliktien vähentyneen kehitysyhteistyön myötä. Pelkällä kaupankäynnillä ei edistetä ihmisoikeuksia vaan tarvitaan muitakin mekanismeja. Samalla on kuitenkin liian optimistista ajatella, että pelkällä kehitysyhteistyöllä korjattaisiin maailman eriarvoisuus. Tarvitsemme oikeudenmukaista ja kestävää talouspolitiikkaa. Tähän epäkohtaan pyritään myös kansalaisjärjestötasolla vaikuttamaan. Esimerkiksi Kepalla on yhdessä muiden järjestöjen kanssa tällä hetkellä meneillään Maailmantalouden tekijät –kampanja, joka yrittää vaikuttaa tasa-arvoisempaan talousjärjestelmään.

Kehityskriittinen keskustelu ei sinänsä ole uusi ilmiö ja sitä käydään kiivaasti myös kehitysyhteistyön sisällä. Kehitysyhteistyötoimijat arvioivat jatkuvasti itseään ja omaa toimintaansa. Olemme päässeet yli menneiden vuosikymmenten virheistä, traktoreita Afrikkaan -tyyppisistä toimista on otettu opiksi ja huonoksi havaittua ei enää tehdä. Emme pyöritä toimintaa vain sen itsensä takia vaan meillä on selkeä tavoite. Omaa työtä on myös kehitettävä jatkuvasti. Jos tuloksia ei synny, on muutettava suuntaa. Emme ole sokeita ongelmille emmekä ole naiiveja, vaan teemme nopeasti muutoksia, jos on tarvetta. Kritiikin on noustava meistä itsestämme ja siinä apuna ovat ulkopuoliset arvioijat, jotka tutkivat tarkasti hankkeemme ja koko järjestön työn. Olemme tilivelvollisia luonnollisesti myös rahoittajillemme.

Tehottomuutta ja korruptiota ei tule hyväksyä, eikä sitä saa taloudellisesti tukea. Kehitysyhteistyöllä voi olla myös tärkeä rooli korruption vastaisessa työssä. Kansalaisjärjestöillä on usein vahtikoiran tehtävä omassa yhteiskunnassaan ja tämän rakenteen vahvistamista tuemme myös työssämme.

Parempi tulevaisuus lapsille

Usein yleisessä keskustelussa sivuutetaan kehitysyhteistyön tulokset. Maailmanpankin arvioiden mukaan absoluuttinen köyhyys on jopa puoliintunut 25 vuodessa eli YK:n vuosituhattavoite numero yksi on jo saavutettu. Suurella yleisöllä tuntuu olevan hyvin negatiivinen kuva kehitysmaiden todellisuudesta. Kun keskustellaan, niin olisi hyvä keskustella myös onnistumisista.

Me Interpediassa teemme pääosin ruohonjuuritason työtä, joka luo pohjaa demokratialle ja laajemmalle talouskehitykselle. Toivoisimme, että julkisessa keskustelussa puhuttaisiin myös köyhyyden vähenemisestä ja siitä kuinka perhe tai yhteisö alkaa toimia omillaan tuen saamisen jälkeen. Me puhumme mielellämme myös koulutuksesta ja siitä, että koulutettu lapsi ei ole hyväksikäyttäjien armoilla vaan tuntee oikeutensa. Koulutettu yhteiskunta luo edellytyksiä talouskasvulle. Tästä Suomi on hyvä esimerkki.

Kehityskriittisessä keskustelussa puhutaan usein myös siitä, kuinka ensin pitäisi auttaa ”omia”. Meille maailma ei ole vain Suomi. Hyvä lapsuus on lapsen oikeus myös muualla. Suomessa kaikilla lapsilla on mahdollisuus koulutukseen. Kaikissa maissa näin ei ole, joten meidän työllämme on oma paikkansa.

Anja Ojuva ja Sara Alanen



Kirjoittajat ovat Interpedian toiminnanjohtaja ja kehitysyhteistyöpäällikkö



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *