Järjestöistä hyötyä uuden opetussuunnitelman toteuttamisessa

Viime viikkoina suomalainen koulutusjärjestelmä on jälleen saanut huomiota ulkomailla. Muun muassa The Independent -lehti uutisoi 20.3., että Suomessa kouluista aiotaan radikaalisti pyyhkäistä pois opetuksen perinteinen malli eli oppiaineisiin perustuva tuntijako ja siirtyä opettamaan pelkkiä teemoja.

Opetushallitus korjasi englanninkielisellä tiedotteellaan (25.3.), ettei oppiaineita sentään olla lakkauttamassa. Pitää kuitenkin paikkansa, että uusi perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) tuo joitakin muutoksia kouluihin vuodesta 2016 lähtien. Tällä uudistuksella halutaan painottaa sitä, että oppilaat oppisivat yhä enemmän laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia.

Paljon vaatimuksia, kuinka paljon uutta?

Uudistunut ops asettaa kouluille ja opettajille paljon tavoitteita. Koulua halutaan kehittää vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin. Oppijoiden tulisi olla aktiivisia, tutkivia, luovia ja itseään kehittäviä, ja ennen kaikkea he tarvitsevat hyvät tietotekniset taidot. Ilmiölähtöisyys on avainsana, eli oppilaiden halutaan tutkivan omasta mielenkiinnostaan kumpuavia ilmiöitä, joita voidaan käsitellä useiden eri oppiaineiden kautta. Oppimismotivaatiota korostetaan, ja oppilaiden tulisi osallistua toiminnan suunnitteluun.M lukio

Kysellessäni tuttujen opettajien mielipiteitä uudesta opsista olen saanut eroavaisia näkemyksiä. Useat ovat sitä mieltä, että ”näitä asioita on toteutettu jo ennenkin”. Opettajat hyödyntävät monipuolisia metodeja koko ajan, ja koulujen käytäntöjä on muutettu sitä mukaa kun maailma muuttuu. Toiset pohtivat sitä, että perusasioiden oppiminen on kuitenkin tärkeä pohja, ennen kuin laajempia ilmiöitä voi lähteä tutkimaan. Ensimmäistä luokkaa opettava ystäväni oli opsista positiivisesti kiinnostunut, ja ilmiölähtöisiä projekteja oli jo kokeiltukin, mutta vuosi 2016 kuulosti tulevan pian. Miten ilmiölähtöisyys toteutetaan konkreettisesti? Millä resursseilla?

Järjestöiltä työkaluja

Toinen suuri muutos uudessa opsissa on, että globaalikasvatus näkyy sen runkona läpikotaisin. Puhutaan maailmankansalaisuuteen kasvattamisesta. Tämäkään ei opettajille varmasti ole uutta, mutta on hyvä, että ihmisoikeuksien ja kestävän elämäntavan pohtiminen on tuotu entistä selkeämmin tavoitteissa esiin.

Yhtenä mahdollisuutena uuden opsin toimintakulttuurin toteuttamiseksi onkin hyödyntää yhteistyötä järjestöjen kanssa, joiden globaalikasvatustoiminnassa uuden opsin arvopohja konkretisoituu hyvin. Järjestöjen kouluvierailut voivat avata jotakin opsin sisällöstä kouluille ja antaa opettajille lisää ideoita ilmiöiden tutkimiseen. Järjestötkin kehittävät globaalikasvatustaan vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin. Paljon valmista materiaalia opettajien käyttöön on jo olemassa, ja uutta on tulossa.

Myös Interpedian globaalikasvatuksessa teemme vuosina 2015-2016 uutta materiaalia ja metodeja kouluvierailuja ja opettajia itseään varten. Viides- ja kuudesluokkalaisille suunnatun hankkeen ”Mitä opin tänään? Oppimisen merkitys kehityksessä” ilmiöinä ovat laadukas koulutus ja oppiminen Nepalissa ja Suomessa. Hankkeessa tuodaan esiin erityisesti oppilaiden mielipiteitä ja hyödynnetään metodina muun muassa digitarinatyöpajaa, jossa luovuutta saa käyttää. Opettajat kuitenkin tuntevat omat oppilaansa parhaiten, ja jotta kouluvierailut, työpajat ja materiaali olisivat kouluille mahdollisimman toimivia, pyydämme yhteistyökouluja mukaan ideointiin jo varhaisessa vaiheessa. Toivomme, että voimme omalta osaltamme helpottaa opsin vaatimusten toteuttamista tuomalla oppilaille mielenkiintoisia aiheita pohdittavaksi ja uusia metodeja kokeiltavaksi.


Inkeri Kantola
Järjestöassistentti



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *